"Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel", mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.
Hän pelastaa meidät. Jumala meidän kanssamme.
Näillä sanoilla on painoa. Niillä on kunnian ja kirkkauden
valtava paino. Ne vastaavat kosmisiin kysymyksiin. Niihin joita kaikki me kysymme
syvällä sisimmässämme.
Kuka minä olen? Miksi olen olemassa? Mitä tarkoitusta tällä
kaikella on?
Sitten saapuu enkeli. Enkeli joka kertoo hänelle mahdottomia
uutisia, järjettömiä uutisia. Marian kohdussa kasvaa Jumala, Pyhästä Hengestä
siinnyt, maailman pelastaja, ainoan Jumalan ainoa Poika. Hän jota koko Israel
odottaa. Hän joka tulee pelastamaan koko maailman.
Joulu julistaa ehdottomasti Kristusta. Hän on Jumala meidän
kanssamme. Hän on vapahtava kansansa heidän synneistään.
Kristinusko ei lausu pieniä totuuksia. Se julistaa suuria totuuksia. Sen väitteet ovat uskomattomia, fantastisia, liian suuria ollakseen totta, liian mahdottomia ja liian tärkeitä ollakseen valhetta. Kuka on Jumala? Kuka todella pelastaa meidät?
Jumala ei voi pysyä poissa. Tämä rakkaustarina alkoi aikojen
alussa. Se on ollut tulossa sinua varten ikuisuuden ajan. Jumala joka käveli Eedenin
puutarhassa ennen syntiinlankeemusta on tulossa pelastamaan sinut koska hän ei
kestä nähdä sinua yksin, hyljättynä, eksyksissä, ilman merkitystä ja suuntaa.
Hän on Jumala joka ei voi pysyä poissa meidän luotamme. Hän
tulee vauvana tähän maailmaan koska hänelle me olemme tärkeämpiä kuin kunnia ja
valta. Hän tulee heikkona koska hän tietää että tie yhteyteen käy haavoittuvaisuuden
kautta, ei täydellisyyden, ei voittamattomana, ei korkeudessa.
Jumala antoi kaiken pois, hän piti kaikkea halpana,
voidakseen olla sinun kanssasi. Voidakseen olla minun kanssani. Korjatakseen
yhteyden meidän ihmisten ja hänen välillään. Jotta me voisimme olla yhtä. Jotta
me voisimme vastaanottaa armon ja olla hänen lapsiaan.
Jouluna Jumala riskeerasi kaiken. Hän teki kaikkensa. Hän hylkäsi kaiken mitä hänellä oli. Hän jätti taakseen valtaistuimensa ja kruununsa sekä valtikkansa, meidän tähtemme, sinun tähtesi, minun tähteni.
Hän
laskeutui taivaasta maan päälle, omasta valtakunnastaan miehitettyyn vihollisvaltioon.
Hän riskeerasi oman henkensä ja lopulta menetti sen, tuskan ja kivun kautta,
meidän tähtemme. Sinun tähtesi. Minun tähteni.
Madelaine L’Engle
Kiitos hyvästä ja rakentavasta tekstistä sekä hyvin kauniista laulusta jonka liität tekstiin.
VastaaPoista