maanantai 30. lokakuuta 2017

Juuri nyt minut tekee iloiseksi…

Quiton pohjoista keskustaa.

 Olen viettänyt viimeiset kuukaudet matkustellen ja joutunut olemaan paljon kodin ulkopuolella. On toden totta että oma maa on mansikka ja muu maa on mustikka.


KOTI. Olla kotona, nukkua omassa sängyssä oman kullan vieressä. Tietää ettäoma poika tuhisee omassa huoneessaan ihan lyhyen matkan vieressä ja meidän oma pikku koiramme nukkuu hänen vieressään (vaikka isä on kuinka monta kertaa kieltänyt).

Onni on oma vessa, ja oma peitto, ja oma tyyny, ja oma keittiö. Ja se oma sänky jossa saa nukkua aamulla niin pitkään että herää aivan itse ja sitten saa rauhallisesti omaan tahtiin aloittaa päivän, ilman mitään kiirettä.


Minä ja Mikkis, kuvan ottamisesta on yli vuosi joten poika on jo ehtinyt kasvaa minua pitemmäksi.

HILJAISUUS. Tätä kirjoittaessa taustalla soivat hiljaa joululaulut mutta jos haluan voin laittaa ne pois päältä. Kun menen aamupalalle minua tervehtii vain poikani ja koiramme, mies on ehtinyt jo lähteä töihin.

Ei ole pakko olla seurallinen ja mukava ja keskustella kaikkien kanssa ja hymyillä ja täyttää hiljaisuutta höpinällä. Voin itse valita mitä kuuntelen ja se voi olla vain hiljaisuus jos mieleni sitä tekee.


Mikkiksen ja Johnnyn serkkuja.

AURINKO. Quiton säätä paljon parjataan. Ja kyllä itsekin puhun siitä pahaa aina kun ehdin. Mutta silti on ihana, useimpina aamuina, herätä auringon valoon. Sitten on tietysti niitä päiviä kun aurinkoa ei näe ollenkaan, mutta sitten se onkin vielä rakkaampi vieras kun se tupsahtaa esille pilvipeitteen takaa.



SATEISET ILTAPÄIVÄT. Tästä huomaa todella että nostalgia on iskenyt ja kotiin on ollut ikävä. Yleensä inhoan Quiton sateisia ja kylmiä iltapäiviä ja iltoja. Nyt ne tuntuvat niin kodikkailta ja ihanilta, varsinkin kun laitan villatakin tai –paidan päälle ja luen lämpöisen peiton alla hyvää kirjaa.

Johnny uimaleikkien keskellä.

RAAMATTU. Rauhallisissa aamuissa on kaikkein parasta että aamuhartautta ei tarvitse tehdä kauhealla kiireellä ja paineen alla.

Onnistuuhan se Raamatunluku vaikka hampaita pestessä tai päälle pukiessa, mutta kaikkein parasta on kun saa kaikessa rauhassa miettiä mitä Jumala on todella tarkoittanut ja miten sen omaan elämään soveltaa. Aamuinen Raamatunluku- ja rukoushetki on jotain korvaamatonta, sitä en vaihtaisi pois mistään hinnasta.



SUKLAA. Sain Suomesta suklaata ja se on täydellinen kumppani sateisille iltapäiville ja hyvälle kirjalle. Harmi että Suomeen on niin pitkä matka, mutta toisaalta näitä pieniä iloja osaa arvostaa entistä enemmän.

Mikkis koulupuvussaan ja Bailarina.


KIRJAT. Minulla on kirjat nykyään iPadillä. Ne ovat paljon siistimpiä siellä, ei tarvitse pyyhkiä pölyjä ja huolehtia ja miettiä minne mahtuisi vielä muutama lisää. Nyt voi täyttää virtuaaliset kirjahyllyt niin monella kirjalla kuin ikinä vain jaksan lukea. Miten ihana onkaan kun on kirjoja ja kun niitä saa lisää ja saa lukea niitä!

Alkuun Ecuadorissa oli aivan mahdoton saada kirjoja, siis kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt niitä tulee jonkin verran mutta ne ovat aivan mahdottoman kalliita. Muistan miten purskahdin itkuun kun vuosien jälkeen löysin ison kirjakaupan Quitosta. Se oli vain niin mahtava tunne kun näin kaikki kirjat hyllyissä ympärilläni.

Kirjat ovat ihania, olivatpa ne e-kirjoja tai perinteisiä paperi-kirjoja, kunhan vaan ne ovat paksuja ja niissä on paljon, paljon sanoja. Lyhyet kirjat ovat ikäviä koska ne loppuvat aivan liian pian!


Työkuva, on niissä matkoissakin etunsa.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Herra Tekee Vanhurskauden ja Hankkii Oikeuden Kaikille Sorretuille!

Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta. 
Ef. 6:18

Rukousvastaukset vahvistavat meidän uskoamme Jumalaan. Ei ole mahdollista todistaa kristinuskoa rukousvastauksien pohjalta koska ne voidaan aina selittää yhteensattumina. Mutta kun rukoilemme yhteensattumia tapahtuu. Kun emme rukoile, niitä ei tapahdu.



Jumala antaa meille anteeksi meidän syntimme. ”hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,” Psalmi 103:3.

Jumalalla on suuria lahjoja meille tarjolla. Rukouksen tulisi olla meille yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Jeesus itse kehoitti meitä rukoilemaan.

 Rukoilkaa lakkaamatta. 1 Tess 5:17

Rukoiletko sinä?

Jumala parantaa meidät sairauksistamme. Jonakin päivänä me tulemme olemaan täysin parannettuja. Me näemme merkkejä tästä kun Jumala parantaa suoraan ja yliluonnollisesti. Tämän lisäksi, Jumala on luonut meidät kehoomme immuunijärjestelmän, vasta-aineita ja parantumisprosessin.

Jumala ” joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta...” Psalmi 103:4. Jumala lunastaa meidät tuonelasta. Hän pelastaa sinut riippumatta miten syvällä olet syntien kuopassa.

Hän ”... kruunaa sinut armolla ja laupeudella,” Psalmi 103:4. ” Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.” Psalmi 103:11.

Hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää!" Ilm. 1:17

 Jumala kehoittaa meitä ettemme pelkäisi Häntä. Hän on hyvä ja tahtoo antaa meille kaikkea hyvää.

Jumala täyttää meidän tarpeemme. Hän ” joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.” Psalmi 103:5.

Hän on Jumala joka antaa meille armon ja pyhittää meidät. Hän antaa meille mahdollisuuden elämään, elämään tänä päivänä ja ikuiseen elämään.

"Mitä enemmän kiinnityt syvällä ja lujalla uskolla Jumalan lupauksiin, sitä enemmän saat kokea häntä itseään. Mutta tamä kokemus on tunteita syvemmällä. Sen sijaan että saisit silloin tällöin epävakaisia ilontunteita, saat astua sisälle Jumalan kestävään, ikuiseen iloon".
Wilfrid Stinissen

Minä ylistän sinua Jumala kaikestä hyvyydestäsi jonka Sinä annat minulle rakkaudestasi. Minä kiitän ja ylistän Sinun nimeäsi elämäni keskellä ja kiitän sinua anteeksiannostasi. Siitä että olet antanut minun syntini anteeksi. Kiitos siitä että olet luonut tapoja joilla voin parantua ja siitä että parannat meitä vielä ihmeellisesti tänäkin päivänä. Kiitos rakkaudestasi, armostasi ja laupeudestasi ja kiitos kaikesta hyvästä jonka olet antanut minulle ja tulet antamaan elämääni.


Kiitos Herra että saan olla sinun kanssasi ja että sinä olet minun kanssani. Se ei ole vain tunteista riippuvaa. Ei hetken humahdusta. Sinä olet läsnä aina. Ja kun sinun ilosi on sydämessä se säilyy tuskankin keskellä. Miten vaikea on kuivailla sitä iloa, se on yliluonnollista mutta ihaninta elämässä.


Kiitos että saan olla luonasi ja että sinä olet aina luonani, amen.


Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.
Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.

Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.

Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.

Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.

Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
Psalmi 103:6-12

Mitä sinä tahdot pyytää tänään Herralta?

* Valokuvien lapset kuuluvat Napon alueen Kichwa-kansaan. Heidät on kuvattu Cacique Jumandy -koululla Porotoyakun Kichwa-kylässä Ecuadorissa.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Minä olen - Mitä Nimeni Kertoo Minusta -Haaste

Kuka minä olen?

Löysin loistavan blogi-idean ja haasteen Every Steps Running A Circle -blogista. Hanna muisteli miten ala-asteella kirjoitettiin aina korttiin kaverin nimi ja sitten jokaisen kirjaimen perään adjektiivi joka kuvasi kaveria. Hän haastoi bloginsa lukijat tekemään saman.

Voit lukea alkuperäisen blogipostauksen täältä

Kirjoita nimi ja jokaisella kirjaimella keksi positiivinen adjektiivi joka kuvaa itseäsi. Minusta tämä oli todellinen neronleimaus. Tarvitsemme miettiä positiivisia puolia itsestämme ja kehua vähän itseämme. Olemmehan me kaikki aika upeita ja ainutlaatuisia ihmisiä!

Tässä siis minun nimeni ja adjektiivini.

Jäljittelemätön, jota ei voi jäljitellä. esim. Jäljittelemätön mestariteos.

Jäljittelemätön. J on vaikea kirjain joten piti avata Google ja etsiä lista adjektiiveista. Ja juuri tuo jäljittelemätön kolahti. Tunnen olevani oma itseni ja sellainen jota kukaan muu ei voi olla. On vain yksi minä ja minä yritän olla paras mahdollinen oma itseni. Onhan Jumala tehnyt minusta ainutlaatuisen, ja samalla jäljittelemättömän.

Omaperäinen, originelli, omintakeinen, tuore, ainutlaatuinen.

Onnea tunteva tai ilmaiseva, suotuisa, otollinen, edullinen, antoisa, onnistunut, menestyä kaikissa vaiheissaan.
Onnellinen. Minulla on niin monia syitä olla onnellinen. Ensimmäiseksi Jumala ja usko todellisen onnen lähteeseen. Lisäksi perheeni, mieheni ja poikani tekevät minut onnelliseksi. Maailmassa ei varmasti ole mitään yhtä ihanaa. Ja tietenkin Bailarina, meidän chihuahuamme joka myös on osa perhettä. 

Onnelliseksi minut myös tekee Ecuador ja se että saan olla täällä. Välillä tuntuu ihan uskomattomalta että minulla on ollut näin suuri onni. Ja oma rauha ja ystävät. Nyt istun kirjoittamassa tätä tekstiä kaikessa rauhassa ihanan ystäväperheen luona joka on lainannut minulle talonsa toisen kerroksen ja ikkunasta näkyy lumeen peittynyt Cotacachin tulivuori. Todellista onnea. 

Onnekas, lumoutunut, auvoinen, ihastunut, ilahtunut, iloinen, mielissään, haltioitunut, tyytyväinen.
Runsaasti, mielellään jotakin lahjaksi antava, avo-, runsaskätinen, aulis. esim. Antelias lahjoittaja. Olla antelias jklle tai jkta kohtaan.

Antelias. Tämä on jotakin mitä todella tahdon olla. Toisaalta tiedän olevani antelias. Annan aikaani, vaivaani, rahaani, tilaani ja rakkauttani. Mutta samalla tiedän että antaa voisi niin paljon enemmän.

Enää en kuvittele että minun yksin olisi ratkaistava kaikki maailman ongelmat. Tai että minun olisi annettava jotta minua tarkastettaisiin. Nyt olen ymmärtänyt että maailman ongelmiin on jo annettu ratkaisu, oletko hyväksynyt Hänet? Ja tiedän että minua rakastetaan, enemmän kuin voisin koskaan kuvitella tai ansaita.

Mutta juuri tämä rakkaus ja anteliaisuus saa minut haluamaan antaa yhä enemmän. Mitä enemmän rakastat, sitä enemmän haluat antaa toiselle. Ja on totta että antaessaan saa paljon enemmän kuin vastaanottaessaan. Joskus tuntuu aivan epäreilulta miten paljon iloa antaminen toisille antaa minulle itselleni. Aivan kuin minä olisin se joka saa lahjan ja iloitsee anteliaisuuden vastaanottamisesta.


"Antelias antaa ja rikastuu yhä, saituri kitsastelee ja köyhtyy."
"Antelias ihminen on lähellä Jumalaa, lähellä ihmisiä, lähellä paratiisia, kaukana helvetistä."
"Kukaan ei ole niin antelias kuin se jolla ei annettavaa ole (Ranskalainen)."
Onnellinen, iloinen, tyytyväinen.

Naurava. Kuuro oppilaani Baezan erityiskouluista antoi minulle vuosia sitten viittomakielisen nimen. Se on j-kirjaimen viittoma joka lähtee hymyilevän suun pienestä. Hänelle minä olin hymyilevä opettaja ja aikuinen. Se oli se piirre jolla minut erotti muista.

Elämän aikana moni muukin on kommentoinut minulle siitä miten minä aina hymyilen ja nauran. En tietenkään tee sitä aina. Minulla on ollut vaikeita masennuskausia joihin olen joutunut etsimään apua. Mutta jotenkin se hymy tulee minulta luonnostaan.

Nuorempana kun ihmiset sanoivat jotain hymystäni tai siitä miten usein nauran, se tuntui ahdistavalta. Tunsin olevani erilainen ja että hymyni ja nauravaisuuteni oli jotenkin vika tai teki minusta huonomman kuin muut.


"Huumori on hyvä keino testata fanaattisuutta. Fanaatikot eivät osaa nauraa uskomuksilleen."

Nykyään olen onnellinen postiivisuudestani ja kyvystäni nauttia elämästä ja olla onnellinen. Masennuksessa juuri on kauheinta että menetän kyvyn nauttia ja elämästä tuntuu lähtevän värit ja kaikki ilo.

Sen lisäksi että elämän pienet ja suuret ilot saavat minut hymyilemään ja nauramaan, olen löytänyt onnellisuuteni lähteen Jumalasta. Hänen kanssaan voi olla aina onnellinen ja nauravainen, oma itseni.

Ei alistu vaikeankaan haasteen edessä.

Nujertumaton. Monet asiat elämässäni eivät ole menneet niin kuin olin suunnitellut tai olisin tahtonut. Olen menettänyt rakkaita ihmisiä ja itselleni tärkeitä asioita. Joskus kun joku ihminen, paikka tai työ on tullut minulle rakkaaksi, on se otettu minulta pois. Minut on revitty pois juuriltani ja istutettu uudelleen, paikkaan jota en ehkä ole kokenut lainkaan omakseni. Ihmisten keskelle jotka eivät tunne minua tai välitä minusta.

Olen taistellut olosuhteita, ongelmia, sairautta ja masennusta vastaan. Ja vaikka en aina olekaan voittanut, olen nujertumaton.


Periksiantamaton.

Kun omat voimat eivät ole riittäneet, eikä vierellä ole ollut ketään joka kantaisi, on Jumala aina siinä. Valmiina auttamaan minua, valmiina tukemaan ja antamaan omasta voimastaan.

Hänen tähtensä minä olen nujertumaton. Hänen tähtensä minä olen voittaja enkä uhri.

Laaja. aava, aukea, lakea, lavea. esim. Avara näköala. Ulos avaraan maailmaan. Tilava, väljä. esim. Avarat huoneet. Avara viitta. Puvun avara kaula-aukko. Kuvaannollinen esim. Lain avara tulkinta. Avara maailmankatsomus.

Avara. Minulla on avara syli johon mahtuu niin monta rakkautta kaipaavan kuin Jumala minun elämääni lähettää. Monen lapsen suurin tuska ja kaipaus tässä maailmassa on syli johon päästä. Ja sen olen tahtonut tarjota, myös aikuisille.

Sen lisäksi olen avara mieleltäni. Tähän maailmaan mahtuu erilaisia ihmisiä ja jokainen on yhtä kallisarvoinen ja Jumala rakastaa meistä jokaikistä. Jos jotakin on elämän koulu minulle opettanut ja tehnyt selväksi, niin se on että ei pidä tuomita ketään. 

Joskus itsekin havahdun että mitä minä oikein näin ja koin, mitä tämä ihminen minulle kertoo elämästään. Mitä hänelle on tehty ja mitä hän on tehnyt muille.

Mutta tämä on lupaus jonka tein itselleni ja Jumalalle. Minä en tuomitse, vaan kuuntelen toisen tarinan loppuun saakka. Ja jos toinen on valmis ottamaan vastaan neuvoja, annan niitä. Muuten tarjoan vain kuuntelevan korvan ja avaran sylin.

Monta lukkoa on auennut ja monet sydämet karistaneet kovan kuorensa kun ihmiset ovat kohdanneet toisen ihmisen joka osaa kuunnella tuomitsematta.


"Jos sydämeni on ahdas, mitä minua hyödyttää, että maailma on avara (Armenialainen)."
Kuka sinä olet? Mitkä adjektiivit kuvailevat sinua?

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Kiitä Herraa!

Kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Room. 6:6-7 KR33/38
Daavid muistuttaa itseään psalmissa 103 ettei hän unohtaisi mitä hyvää Jumala on hänelle tehnyt. Monet meistä ovat tietoisia siitä hyvästä mitä saamme valtiolta tai työpaikastamme tai läheisiltä ihmisiltä. Mutta muistatko sen hyvän mitä Jumala on sinulle antanut?



On olemassa niin monia syitä ylistää Jumalaa. Daavid tuntuu melkein puhuvan itselleen ja yllyttävän itseään, siuluaan ja kaikkea mitä hänessä on ylistämään Jumalaa ja hänen pyhää nimeään.

Daavid kohtasi monia ongelmia elämänsä aikana. Hän teki syntiä ja oli sairaana ja masentui. Kuitenkin hän aloittaa psalmin ylistämällä Jumalaa siitä hyvästä mitä Jumala on hänelle tehnyt.

Pystynkö minä ylistämään Jumalaa ongelmieni keskellä ja kiittämään Häntä siitä hyvästä mitä Hän on minulle tehnyt?

Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,

hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,

joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
Psalmi 103:1-5 

 Kiitos Herra että sain kuolla kanssasi ristillä. Auta etten palaisi entiseen vaan voisin todella elää uutena itsenäni. Kiitos että minut on edessäsi lunastettu ja vapautettu synneistäni ja pahoista teoistani. 

Tiedän että teen syntiä koska olen syntinen ja täällä maan päällä en tule koskaan siitä olemaan vapaa. Anna minun kuitenkin luottaa sinuun ja tukeutua sinuun kaikessa niin ettei minun enää tarvitsisi jatkuvasti tehdä pahaa ja rikkoa itseäni ja toisia vastaan. 

Kiitos siitä että sinun suuruutesi ja voimasi erityisesti näkyy heikkoudessa, koska minä olen niin heikko. Minussa ei ole mitään joka voisi minut yksin pelastaa vaan olen täysin halujeni ja heikkouksieni vallassa. Siksi onkin niin ihmeellistä ettet sinä minua tuomitse vaan vielä sanot olevasi entistä suurempi ja rakastavasi minua yhtä lailla. Anna minun joka päivä muistaa tuo rakkautesi ja luottaa siihen yhä syvemmin.



Minä ylistän sinua Jumala kaikestä hyvyydestäsi jonka Sinä annat minulle rakkaudestasi. Minä kiitän ja ylistän Sinun nimeäsi elämäni keskellä, myös silloin kun olen tehnyt syntiä, olen sairaana tai masentunut. Silloinkin Sinä kannat minua ja teet minulle hyvää.
Aamen.

Jumala, minun sydämeni on valmis, minun sydämeni on valmis: minä tahdon veisata ja soittaa.
Psalmi 57:8
Mistä sinä kiität Herraa tänään?

maanantai 16. lokakuuta 2017

Syyskuun Suosikit

Syyskuu oli täynnä iloisia asioita ja hienoja tapahtumia ja tapaamisia. Tässä muutama syyskuun huippujuttu jotka halusin jakaa teidän kanssanne.
Poika lähti kymmenennelle, eli peruskoulun viimeiselle, luokalle nyt syyskuussa. Hän on kasvanut ja muuttunut aivan valtavasti sitten viime vuoden. Ja täytyy tunnustaa että on kyllä aika valtavan komea.

Työ:


Ibarran Bethel-seurakunnan pastori pyysi minua vuoden alussa auttamaan seurakunnan lasten- ja nuortentyöstä vastaavia ja tukemaan heidän työtään. Tämän kutsun ansiosta olen voinut vierailla seurakunnassa jo useamman kerran tänä vuonna. Ja olemme järjestäneet jo kaksi koulutusta.

Syyskuun koulutuksessa käsittelimme kouluikäisen lapsen ja nuoren kehitystä monelta suunnalta. Vastuulliset ovat kaikki vapaaehtoisia ja todella sitoutuneita työhönsä. He tekevät sitä sydämellä.

Suurin osa lapsista ja nuorista jotka ovat työn parissa tulevat seurakunnan ulkopuolelta ja kuuluvat Ibarran köyhimpiin asukkaisiin. Joukossa on paljon hajonneita perheitä, yksinhuoltajaäitien lapsia, hyväksikäyttöä ja väkivaltaisuutta. Vastuulliset tahtovat olla valmiita vastaamaan kaikkiin näihin tarpeisiin ja tuomaan Jumalaa läsnä lasten ja nuorten elämässä.

Osana koulutusta kerroin paikallaolijoille tarinan Raamatusta. Kävimme yhdessä läpi Jeesuksen lähetyskäskyn ja keskustelu oli hyvin mielenkiintoista. Vastuulliset itse totesivat täyttävänsä lähetyskäskyä elämässään ja vapaaehtoistyössään. He elävät yhdessä lasten ja nuorten kanssa, antavat heille esimerkkinsä, välittävät heistä ja kertovat ilosanomaa eteenpäin.

Bethel-seurakunnan toiminnassa mukana olevia lapsia ja nuoria. Lastentapaamiset ovat erittäin vauhdikkaita, niissä lauletaan, tanssitaan ja leikitään yhdessä. On tärkeä pitää hauskaa ja samalla on mukava oppia Jumalasta.

Lapsi- ja nuorisotoiminnan johtaja Gabriela Yepez tanssittaa ja laulattaa lapsia. Tässä lauletaan Jeesus on superstara laulua. Sanoitukset ovat yksinkertaisia ja viesti paistaa niistä läpi.

Laulamisen ja tanssimisen jälkeen on aika istua alas ja kuunnella opetusta. Koska lapsia on paljon ja he ovat eri ikäisiä eivät yhteiset opetusjaksot ole pitkiä. Enimmän aikaa lapset ja nuoret viettävät omanikäistensä kanssa omissa ryhmissään.

Terveys:


Minä en ilmeisesti siedä gluteenia, en ole tehnyt tarkempia testejä mutta äitini ja sisareni ovat molemmat yliherkkiä. Lisäksi äidilläni on fybromyalgia jonka olen varmaankin perinyt.

Pitääkseni suoleni ja muunkin kehoni onnellisena aloitin syyskuussa Aloe Veran syömisen. Täytyy sanoa että alkuun se tuntui aika epämiellyttävälle, suorastaan yököttävälle. Kaikki tuollainen paksu, geelimäinen koostumus saa minussa aikaiseksi oksennusreaktion. Lisänä vielä hapan haju ja tuntui aivan mahdottomalta että onnistuisin saamaan aloe veran alas vatsaan saakka.

Ja tiedän, tämän sanoo nainen joka on syönyt matoja ihan ilokseen. Mutta kun ne madot ovat hyvänmakuisia. Ja kaikki muu omituinen jonka olen joutunut syömään on aina johtunut tahdosta olla loukkaamatta paikallista kulttuuria ja ihmisiä. Valitettavasti kukaan ei ole vaatinut minua juomaa aloe veraa jotta hyväksyisi minut vieraakseen. Ehkä se olisi ollut sitten helpompaa.

Vihdoin keksin lisätä aloe veran sekaan tuoretta inkivääriä ja sekoittaa kaiken sitruunamehuun. Nyt voin sanoa että vaikka en aivan rakastakaan tätä aamuista drinkkiäni, ainakin se menee alas. Ja vatsan hyvinvointi on enemmän kuin tarpeellinen korvaus pienestä uhrauksestani.

Karanki-Kichwa intiaaninainen lapsensa kanssa Shirihuasin kylässä Imbaburan provinssissa. Kylä on Ibarrasta ylöspäin, yli 3500 metrin korkeudella. Nainen on kylän pastorin vaimo.

Karanki-Kichwa intiaaninainen Punkuhuaicon kylässä. Kylä on Ibarrasta ylöspäin noin kolmentuhannen metrin korkeudella.


Herkuttelua:


Tämä vuosi on ollut hyvin sateinen. El niño kun loppui vihdoin ja viimein Tyynellä Valtamerellä alkoivat valtavat kaatosateet sekä Ecuadorissa että naapurimaassa Perussa. Perussa tilanne on oikeastaan ollut pahempikin.

Valitettavasti useampi ihminen on menettänyt tulvissa ja kaatosateista johtuvissa mutavyöryissä henkensä. Siihen verrattuna tuntuu pieneltä hinnalta että meillä Quitossa ei ole ollut kesää.

Täällä kesä tarkoittaa kuivaa kautta kun aurinko paistaa melkein koko ajan ja kasvit kuihtuvat ja kuolevat pois. Talvi taas on kun sataa vettä ja kaikki kasvaa oikein kohisten. 

Tänä vuonna valitettavasti sadetta on tullut niin paljon että monet sadot ovat tuhoutuneet. Yksi sadoista joka on kärsinyt liiasta vesisateesta ovat olleet sitruunat. Sen sijaan appelsiini- ja mandariinisato on ollut ennenkuulumattoman valtava. Joissain paikoin niitä myydään sata kappaletta dollarilla.

Täällä Quitossa hedelmät eivät ole olleet aivan yhtä halpoja, mutta dollarilla saa helposti kaksi- tai kolmekymmentä hedelmää. Joten syyskuussa tuli herkuteltua mandariineilla ja tuoreella appelsiinimehulla.

Tosin vinkkinä, alkää sekoittako aloe veraa appelsiinimehun sekaan. Se ei toimi! 


Hedelmiä myynnissä meidän lähellämme olevalla Ofelian Feria Librellä. Toripäivät ovat aina perjantai ja lauantai, sunnuntainakin on vielä jäljellä jonkin verran myyjiä. Huomasitko mandariineja täynnä olevan kuorma-auton lavan?

Lisää mandariineja ja tietenkin muitakin hedelmiä.Minun onnekseni sitrushedelmät ovat suosikkejani ja niihin ei todellakaan koskaan kyllästy.

Tässä myydään appelsiineja ja manderiineja. Tulee ihan jano kun noita katsoo. Täällä useimmiten tulee laitettua appelsiinit mehuksi, mandariinit syö ihan sellaisenaan.


Musiikkia:


Minä rakastan joulumusiikkia, erityisesti keskiaikaista joulumusiikkia. Ja minusta on nautinnollista kuunnella sitä ympäri vuotta. Täällä kun ei voi edes joulua yhdistää valkoisiin hankiin tai kylmyyteen, joten on ihan sama kuunteleeko sitä hellepäivänä vai vesisateessa. Varsinkin kun jouluna yleensä on aurinkoiset ja lämpöiset kelit.

Mieheni ja poikani eivät kuitenkaan nauti joulumusiikista yhtä paljon kuin minä. Joten yritän rajoittaa sen soittamista kotona. Ainakin ihan täysillä niin että he kuulevat. Kukaanhan ei tiedä mitä kuulokkeilla kuuntelen yksin...

Syyskuu on minulle kuitenkin joulusesongin virallinen avaus, ainakin joulumusiikin suhteen. Aina ensimmäiseksi aloitan nautintoni Handelin Messias-oratoriolla.

Oratorio ei varsinaisesti edes ole joulumusiikkia. Siinä käsitellään myös pääsiäinen ja koko kirkkovuosi ja Jeesuksen elämäntyö. Mutta se on leimaantunut jouluun, myös minun mielessäni. Joten on nautinnollista päästä sitä kuuntelemaan ja vielä oikein täydellä teholla.

Jos et ole ikinä kuullut Handelin Messias-oraatoriota suosittelen että korjaat tämän surullisen asiantilan mahdollisimman pian!


Imbaburan tulivuori. Kuva on otettu Bethel-seurakunnan pihasta. Imbaburan provinssi on saanut nimensä tulivuoren mukaan ja vuori on erittäin tärkeä paikallisten alkuperäiskansojen tarustossa.

Raamatun kertomus:


Syyskuun Raamatun-kertomukseni on tarina Elisasta ja miten profeetta saa kirveen nousemaan veden pinnalle. Tämä tarina löytyy Toisesta Kuningastenkirjasta luvusta 6, jakeet 1-7 (2 Kuningastenkirja 6:1-7).

Sain kertoa tarinan Simply The Story -harjoituskokoontumisessamme. Yhdessä muiden Latinalaisen Amerikan STS-apulaiskouluttajien kanssa kokoonnumme netin kautta joka torstai. Silloin yksi meistä kertoo tarinan, yksi antaa palautetta ja kaikki osallistumme keskusteluun.

Kokoontumisiamme johtaa filippiiniläis-usalainen lähetystyöntekijä Angelina. Nämä kokoontumiset ovat olleet minulle valtava ilon ja rohkaisun paikka. Ne ovat myös auttaneet minua oppimaan kertomaan Raamatun tarinoita paremmin ja saamaan kuuntelijat mukaan keskusteluun ja tuomaan esille omia ideoitaan.

STS-menetelmän paras puoli onkin mielestäni että jokaisella osallistujalla on mahdollisuus löytää itse omat aarteensa kertomuksesta ja tehdä omia oivalluksia sitä käsitellessä. Raamattu on täynnä niin suuria rikkauksia ja kun niitä tutkii niin käsiin jää valtavan arvokkaita jalokiviä!

Ja profeetanoppilaat sanoivat Elisalle: "Katso, huone, jossa me istumme sinun edessäsi, on meille liian ahdas. Menkäämme siis Jordanille, ja tuokaamme sieltä kukin yksi hirsi ja rakentakaamme sinne huone istuaksemme." Hän sanoi: "Menkää". Eräs heistä sanoi: "Suvaitse tulla palvelijasi kanssa". Hän sanoi: "Minä tulen". Niin hän meni heidän kanssaan. Ja Jordanille tultuaan he hakkasivat puita. Mutta erään heistä kaataessa hirttä kirposi kirves veteen. Niin hän huusi ja sanoi: "Voi, herrani, se oli vielä lainattu!" Jumalan mies kysyi: "Mihin se kirposi?" Ja hän näytti hänelle paikan. Silloin hän veisti puukappaleen ja heitti sen siihen ja sai kirveen nousemaan pinnalle. Sitten hän sanoi: "Nosta se ylös". Ja mies ojensi kätensä ja otti sen.
2 Kuninkaidenkirja 6:1-7