Mikä on totta? Tai totuus?

Kaikki mikä ei tapa – lihottaa. (Ecuador) Täytyy sanoa, että osittain yhdyn Karl Marxin mielipiteeseen filosofiasta. Jos vain puhumme, emme tee päätöksiä, emme toimi puheidemme mukaan, emmekä muutu, muuttuu puhe lopulta turhaksi ja tekosyyksi pysyä samana ja paeta todellista elämää.

Samalla ajattelen, että samoin kuin opimme historiasta, opimme myös filosofiasta, jos vain olemme valmiita oppimaan. Ja oppiminen vaatii muuttumista, rehellisyyttä itseään kohtaan ja totuuden hyväksymistä, vaikka se ei olisikaan itselleen miellyttävä. Historiasta ja filosofiasta voimme nähdä ihmisten virheet ja myös sen, milloin ihmiskunta on löytänyt jonkin tärkeän totuuden.

”Ihminen on kaiken mitta.” Tämä on se ääripää mihin pääsemme ilman Kristusta. Toisaalta se on myös totta. Jumala loi ihmisen maailmaan omaksi kuvakseen, omaksi edustajakseen maan päällä. Me olemme siis se mitta, jonka Jumala on tänne asettanut. Onneksi emme kuitenkaan ole niin yksin kuin Sartre ajatteli.

Filosofiset argumentit voivat olla valideja, mutta johtopäätös ei olekaan totta. Samoin johtopäätös voi olla totta mutta argumentit eivät olekaan kaikki valideja. Filosofiassa onkin tärkeää oppia tekemään ero, sen välillä mikä on validia, ja sen mikä on totta.

Kun tähän vielä liitetään se, että filosofisessa väittelyssä, tai melkein missä tahansa väittelyssä, voittaja on se, joka osaa esittää ja perustella oman kantansa parhaiten, ei se, joka on oikeassa. Voimme tulla tulokseen, että filosofia ei käsittele totuutta vaan erilaisia mahdollisia totuuksia.

Filosofia ei voi määrittää onko Raamattu esimerkiksi totta. Se voi sanoa, että monet Raamatun väittämistä ovat valideja ja totuuksia mutta se ei voi sanoa onko Jumala olemassa tai kuoliko Jeesus ristillä ja nousi uudelleen. Kun tähän lisätään se, että väittelyitä ja keskusteluja eivät voita tosiasiat vaan parhaat ja perustelluimmat argumentit, jotka on osattu esittää kuulijoihin eniten vetoavalla tavalla, voimme olla varmoja, että filosofia kertoo enemmän meistä ihmisistä kuin todellisesta maailmasta.

Toisaalta keskiajalta lähtien filosofit, filosofiset koulukunnat ja filosofiset aatteet, erinomainen esimerkki tästä on Kant, ovat saaneet Euroopassa ja läntisessä maailmassa vaikutteita kristinuskosta tai ne ovat vastustaneet kristinuskon periaatteita. 

Filosofia on siis myös osa ihmiskunnan keskustelua, siitä onko kristinusko totta ja tuleeko meidän elää sen mukaan mitä Jeesus on meille opettanut. Jos lähestymme filosofisia kysymyksiä rehellisesti ja avoimin mielin saatamme yllättyä totuudesta, jonka löydämme.

Meille uskoville on tarpeen osata käyttää filosofian antamia työkaluja. Totuus ja voima tulevat kuitenkin Jumalalta, ei meidän argumenteistamme, perusteistamme tai esiintymistavastamme. Tämä on hyvä muistaa nykypäivänä, joka on aivan yhtä huumaantunut hienoihin väittelytaitoihin kuin Paavalin aikainen maailma.