maanantai 23. marraskuuta 2020

Evankelikaali hermeneutiikka – Pyhän Hengen antama tulkinta vs. kirjoittajan intentio 2

 Monet meistä tietävät, mitä on ajatella ja toimia lapsen tavoin ja tulla kohdelluksi lapsena uskonnollisessa yhteisössä (1 Kor 13:11). Tällaisessa yhteisössä tietyt harvat valitut toimivat "vanhempina". Elämä on selkeä, täysin selvää "lapsille" tällaisessa tilanteessa. Säännöt hallitsevat kaikkea elämää, ja palkkiot ja rangaistukset toteutuvat tiukassa suhteessa velvollisuuksien noudattamiseen. Omaperäisyyttä ei etsitä; luovuutta pelätään; ja aloite mihin tahansa muuhun suuntaan kuin vakiintuneen mallin noudattamiseen tuomitaan suorastaan ​​kumouksellisena.

Tunnustaminen on hyväksi sielulle ja on vain sopivaa että minä, Joanna, aloitan kertomalla oman tarinani evankelisuuden parissa.

Kasvoin evankelikaalisissa seurakunnissa, tarkemmin sanottuna Vapaakirkossa, vanhempieni olivat minulle auktoriteetti, sekä kotona että kirkossa. Se oli hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa. Säännöt olivat hyvät ja kun tottelin niitä, minua ylistettiin hyväksi tytöksi. Se oli hyvä paikka olla lapsena.

Mitä teksti tarkoittaa, eli mitä sano tarkoittaa meille, on ratkaiseva hermeneuttinen kysymys. Itsessään sitoutuminen uskonnolliseen auktoriteettiin, Raamattuun, erottaa kristityn ei-kristitystä. Evankelikaalisten ja protestanttien ero perinteiseen roomalaiskatolilaisuuteen on puolestaan itse vallan luonteessa.

Evankelikaalinen kanta uskonnolliseen auktoriteettiin on, että perusvaltuutuksemme on ulkoinen. Tämä perustuu aikaisempiin teologisiin perusteisiin Jumalan luonteesta ja lankeamuksen todollisuudesta. Uskomme että lankeumus vääristi näkemyksemme Jumalasta ja siksi Jumalaa ei voida löytää, toisin sanoen häntä ei voida tunnistaa alhaalta ollenkaan; tietämyksemme on tultava ylhäältäkäsin. Uskomme edelleen, että Jumala on niin paljastanut itsensä: teoilla, persoonassa ja kirjan kautta, joka sekä kertoo että tulkitsee nuo teot ja kyseisen henkilön ja ne kuullaan ja ymmärretään evankeliumien kirjojen kautta. Pidämme siis kirjaa ensisijaisena viimeisenä auktoriteettinamme. Uskomme että Jumala valitsi tämän tavan paljastaa itsensä meille ja kommunikoida itsestänsä niin että me voisimme sen ymmärtää. Muut auktoriteetit (perinne, syys, kokemus) tarkentavat, todentavat ja tukevat eri tavoin, mutta kaikki ne on lopulta näytettävä todeksi Raamatun avulla.

Koska Raamattu on viimekädessä Jumalan Hengen inspiroima, Raamatun ymmärretään olevan itsetodentava. Viime kädessä uskomme että auktoriteetti on luonnostaan, Jumala on puhunut ja tulee jatkossakin puhumaan, täällä.

Toiseksi tällä inspiraation opilla ilmaisemme vakaumuksemme siitä, että Jumala itse on kristillisen uskon perimmäinen lähde, kuten on paljastettu tai määritelty pyhässä kirjassa.

Tämä saa meidät lopulta tarkastelemaan evankelikaalisen hermeneutiikan erityisluonnetta. Miten se eroaa muista ja mitkä ovat sen omat jännitteet tai vaikeudet.

Feen mukaan, inspiraatio-oppi, jonka mukaan Jumala inspiroi puhuvien ihmisten lisäksi myös heidän puhumansa sanat, pakottaa evankelikaaliset kamppailemaan hermeneutiikan kanssa ymmärtääkseen Raamattua. Inspiraation mukaan Jumala todellakin ”puhui kaikki nämä sanat ja sanoi...”. Mutta se ei väitä että hän saneli kaikki nämä sanat. Päinvastoin, se tunnustaa, jopa väittää että nämä sanat ovat myöskin historiallisten ihmisten sanoja. Siksi ymmärrämme Raamatun luonteen kaksinaiseksi, Raamattu on Jumalan sana joka on puhuttu ihmissanoilla historiassa. Jumalan sanoina sillä on ikuinen merkitys, hän puhuu meille. Meidän on kuunneltava ja toteltava. Mutta iankaikkiset sanat ovat myös historiallisia ihmissanoja. Mitään sanoja ei puhuttu tyhjiössä, pikemminkin ne kaikki on osoitettu erityiseen historialliseen kontekstiin, jossa ne on puhuttu ja se ehdollistaa ne.

Siksi evankelikaalisen hermeneutiikan on ymmärrettävä Raamatun luonne aina vuorovaikutuksessa inhimillisen ja jumalallisen risteyksessä näissä sanoissa, joiden uskotaan myös olevan Sana. On taisteltava taipumusta vastaan jossa tullaan alas kummallekaan puolelle (inhimilliselle tai jumalalliselle) siten, että toinen tosiasiallisesti hylkäisi tai kumoaisi toisen.[JS1] 

Greyn mukaan vastuullisen raamatuntutkimuksen tulisi olla opas vankan raamatullisen tulkinnan kehittämiselle.[JS2] 


 [JS1]Gordon D. Fee; Gospel and Spirit: Issues in New Testament Hermeneutics; s. 50

 [JS2]Jacqueline Grey; Three is a Crowd: Pentecostalism, Hermeneutics, and the Old Testament; s. 86

maanantai 16. marraskuuta 2020

Evankelikaali hermeneutiikka – Pyhän Hengen antama tulkinta vs. kirjoittajan intentio 1

Hermeneutiikka määritellään merkityksen lokuksen ja tulkintaperiaatteiden tutkimiseksi. Se koskee tulkinnan filosofiaa ja tiedettä. Kristitty kommentaattori sanoi kerran;

Hermeneutiikka on eräänlainen erotteluprosessi, tapoja kaivata Jumalaa ja Jumalan totuutta. Tutkimme sitä, mikä on loputonta ja ymmärtämiskykymme ulkopuolella, joten heuristisia työkaluja (kuten ideoiden kokeilu tai 'peukalon sääntöjen' käyttäminen) voidaan käyttää käytännössä sen elämiseen. Kuten muutkin havainnollisuuden muodot, hermeneutiikka on tehtävä, jota ei parasta tehdä yksin, vaan Hengen johtamalla yhteisöllä, joka elää ja hengittää tätä Raamatun sanaa.

Joten Raamatun hermeneutiikka käsittelee raamatullisen tekstin tulkinnan filosofiaa ja tiedettä teorioita, menetelmiä, periaatteita ja eksegeesiä käyttäen, kuten sen etymologia osoittaa. Siksi se sisältää kaikki välineet ja tekniikat, jotka muodostavat raamatun tulkinnan prosessin.[JS1] 

Hermeneutiikka tarkoittaa tekstien tulkintaa ja sisällön ymmärtämistä. Näin lyhyt määritelmä ei kuitenkaan selitä vielä kaikkea. Antiikin tekstien ja Raamatun tutkiminen ja tulkinta on humanistista tiedettä siinä mielessä, että siinä tarkastellaan ihmisen jättämiä jälkiä (merkkejä). Pyrkimyksenä on saada selville, mitä ja miksi ihmiset ovat muinoin yrittäneet merkinnöillään viestiä tai sanoa. Jokaisella ”jäljellä” on jokin merkitys, jonka tekijä on sille antanut. Tämän merkityksen esiin kaivaminen on vaikeata, koska länsimainen käsitys merkityksen synnystä ja uskonnollisten lauseiden todellisuudesta on muuttunut moneen kertaan etenkin eri filosofioidenja aatteiden vaikutuksesta kuluneiden vuosisatojen aikana.[JS2] 

Eksegetiikka (m.kreik. ἐξηγέομαι eksēgeomai "johdattaa", "selittää", "kuvata yksityiskohtaisesti") on teologian osa-alue, joka tutkii ja tulkitsee kriittisesti uskontojen pyhiä kirjoituksia. Yleensä sillä viitataan raamatunselitysoppiin, joka tutkii Raamatun alkutekstejä ja muita varhaisia juutalais-kristillisiä kirjoituksia. Nämä kirjoitukset on useimmiten kirjoitettu joko heprean, aramean, kreikan, syyrian, koptin tai latinan kielillä.

Usein ”hermeneutiikalla” viitataan pyhien kirjoitusten tulkintaan, jolloin hermeneutiikka liittyy läheisesti eksegetiikkaan. Muun muassa Rabbi Ishmael tulkitsi Tooran lakeja käyttäen kolmeatoista hermeneuttista periaatetta; hän käytti termiä ensimmäisten joukossa. Filosofinen hermeneutiikka voidaan nähdä raamatullisen hermeneutiikan perillisenä. Se tarjoaa erilaisille tulkintayrityksille teoreettisen pohjan. Näin filosofinen hermeneutiikka ja raamatullinen hermeneutiikka voidaan nähdä toisiaan tukevina.

On hyvin tunnettua, että historiallis-kriittisen paradigman puitteissa hermeneutiikka on ollut lähinnä kirosana. Pohjoismaissa kulkevan tarinan mukaaneräs teologi lausui aiheesta keskusteltaessa legendaariset sanat: kun kuulen sanan hermeneutiikka, poistan varmistimen aseestani. Tästä herkullisesta asenteesta huolimatta tulkintaa koskevat kysymykset ovat aina olleet osa eksegetiikan harjoitusta. Ne ovat olleet ensinnäkin vahvoja uuskantilaisessa perinteessä, mutta Bultmannin jälkeinen eksistenssifilosofia nosti hermeneutiikan keskiöön aivan kuten suuntauksen avaintermikin toteaa: eksistentiaalinen interpretaatio. Nykyään ajatellaan, että hermeneutiikassa on monta osa-aluetta, kuten tiedonhankintaa, merkitysteoriaa, reseptiota, sekä aktualisointia ja adaptaatiota koskevat kysymykset.[JS3] 

Exegesis on tekstin tulkinta analysoimalla sen sisältöä perusteellisesti sen merkityksen selventämiseksi. Päätehtävämme eksegeesissä on löytää tietyn tekstin alkuperäinen, tarkoitettu tarkoitus huolellisella, systemaattisella tutkimuksella. Kyseessä on tekstin tutkimisprosessi selvittääkseen, mitä sen ensimmäiset lukijat olisivat ymmärtäneet sen tarkoittavan.

Edellä olevan lausunnon perusteella emme voi olla yhtä mieltä tutkijoiden kanssa, joiden mukaan eksegeesi on pyrkimys palata historiaan alkuperäiselle kirjoittajalle ja yleisölle. Siksi onnistuneen eksegeesin suorittamiseksi henkilön on käytettävä kielioppisia, leksikografisia ja rakenteellisia työkaluja löytääkseen kirjoittajan alkuperäisen tarkoituksen tietyssä tekstissä. Siksi henkilöllä on oltava hyvä käännös, hyvä Raamatun sanakirja ja hyvät kommentit hyvän eksegeettisen työn suorittamiseksi.

Tärkein asia, jonka ihminen pitäisi tehdä eksegeesissä, on määrittää kirjoittajan alkuperäinen viesti ymmärtääksesi Jumalan sanaa nykyaikaisessa kontekstissamme, toisin sanoen hänen on ensin ymmärrettävä Jumalan sana sen muinaisessa yhteydessä.[JS4] 

 


 [JS1]svcministry.org; Mitä eroa eksegeesillä ja hermeneutiikalla on?

 [JS2]Eskola Timo/STI; Mitä hermeneutiikka on ja miten se määritellään?

 [JS3]Eskola Timo/STI; Hermeneutiikan periaatteita -sarja; Hermeneutiikka Suomessa: arvio keskeisistä kirjoista

 [JS4]svcministry.org; Mitä eroa eksegeesillä ja hermeneutiikalla on?

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Tarvitsen tukea voidakseni jatkaa työtä Ecuadorissa


Hyvät seurakuntalaiset ja ystävät!
Tarvitsemme lisää tukea työtämme varten täällä Ecuadorissa. Tahtoisitko sinä ehkä auttaa meitä tekemään työtä Ecuadorin intiaanien ja metsistien kanssa Andien pohjoisalueella?
Meille on ollut suuri ilo, poikani Mikaelin kanssa, löytää paikkamme täällä Ibarrassa ja saada olla mukana Jumalan työssä täällä ihmisten parissa, sekä intiaanien että mestitsien kanssa. Kuluneen vuoden aikana olen tukenut intiaaniseurakuntia Ibarran ympärillä sekä seurakuntia täällä Ibarrassa ja nuorisotyötä IPEE-kirkon pohjoisen piirin alueella. Työaloinani ovat olleet Kertomus riittää työ, tiedottaminen ja kouluttaminen, erityisesti opetuksen ja psykologian alueelta. Monia haasteita on ollut työn suhteen mutta se tekee työstä vielä mielenkiintoisempaa.
Erityisesti minua ilahduttaa että olen saanut tehdä Kertomus riittää -työtä sekä intiaanien että mestitsien parissa. Työmuoto on tarkoitutte lukutaidottomille, heikosti lukeville ja niille jotka mieluummin oppivat kuuntelemalla ja keskustelemalla kuin lukemisen kautta, joten se sopii erinomaisesti suurimmalle osalle ecuadorilaisia.
On valtava ilo nähdä miten ihmisten sydämet syttyvät Jumalan Sanalle kun he saavat vastaanottaa sen tavalla jonka he ymmärtävät ja pystyvät keskustelemaan siitä omalla kielellään ja omien kokemuksiensa kautta. Itsellenikin on ollut todellinen etuoikeus saada olla tässä työssä mukana koska se tuo Raamattua koko ajan läheisemmäksi, auttaa ymmärtämään sitä paremmin ja erityisesti auttaa ymmärtämään Jumalaa paremmin ja tuo häntä lähemmäs joka päivä.
Viime vuoden aikana olemme ehtineet kokea monenlaista hyvää ja siunauksia elämässämme. Olemme asettuneet yhä tukevammin tänne Ibarraan ja ystävystyneet monen ihmisen kanssa. On löytynyt sekä uusia ystäviä että ystäviä jotka tänne jäivät kun muutin pois vuonna 2000. On ihmeellistä kokea miten Jumala tuo ihmisiä meidän elämäämme ja miten monesta suunnasta siunaukset ovat meille tulleet. Samalla on ollut ilo saada tuoda Jumalan rakkautta ja viestiä Hänestä näiden ihmisten elämään. Kaikkein paras mitä meillä on antaa onkin juuri Jumalan rakkaus ja Hänen suuri uhrinsa meidän jokaisen puolesta.
Työkenttä täällä on laaja ja työtä olisi paljon. Vaikka nimellisiä kristittyjä Ecuadorissa on tilastojen mukaan yli 90% kansasta niin vain 11,3% heistä kuuluu evankelisiin kristittyihin. Loput yli 80’% prosenttia ovat katolilaisia jotka ovat joko nimikristittyjä tai palvovat pyhimysiä, perinnäissääntöjä ja suoranaisia epäjumalia. Erityisesti intiaanialueella monet kuuluvat nimellisesti katolilaiseen kirkkoon mutta todellisuudessa noudattavat edelleen vanhoja perinnäistapoja sekä harjoittavat noituutta ja palvovat vanhoja jumaluuksia.
Kaupungeissa mestitsien parissa myös noituus, shamanismi, uudet sekä vanhat uskonnot rehottavat yhdessä nimiuskovaisuuden kanssa. Monet myös mieltävät itsensä ateisteiksi vaikka he kuuluvatkin katolilaiseen kirkkoon koska heidät on sinne lapsena kastettu. Tarvetta Jumalan Sanalle ja läsnäololle täällä siis on, samoin työntekijöille jotka toisivat Jumalan Sanan ja läsnäolon valoa ihmisten elämään.
Vaikka meillä Mikaelin kanssa on ollut monenlaisia koettelemuksia on Jumala ollut vierellä koko ajan ja Hänen armonsa on kantanut kaiken yli. Meillä molemmilla on luottamus siihen että Hänen suunnitelmansa meitä kohtaan ovat hyviä ja Hänellä on toivo ja tulevaisuus meille varattuna, aivan kuten hän lupaa Jeremias 29:11.
Kiitos että jaksoit tämän kirjeen lukea ja toivon saavani tukesi työllemme, olkoon se rahallista tai rukoustukea. Ilman rukouksia emme täällä jaksaisi eikä työtä voisi tehdä tai olisi toivoa sen etenemisestä.
Siunausta,
Joanna ja Mikael
Joanna Sormunen on Vapaakirkon projektityöntekijänä Ecuadorissa Pieksämäen, Kajaanin, Suolahden ja Suonenjoen seurakuntien tuella. Lisäksi Joannaa tukee kannatusrinki. Jos tunnet kutsua Ecuadorin työn kannattamiseen, Joannan kannatusrinkiin tarvitaan vielä lisää kannattajia, ota yhteyttä Vapaakirkon toimistoon. Rahallisen tuen voi laittaa Vapaakirkon tilille:
Suomen Vapaakirkko IBAN FI135680 0020 2843 90 BIC OKOYFIHH ja viitenumero on 33534022
Kännykkä: +593-96-8236640
WhatsApp ryhmä: Kuulumisia Ecuadorista (laita WhatsApp yksityisviesti ylläolevaan numeroon jos tahdot tulla mukaan ryhmään ja liitän sinut siihen)
Sähköposti: joannaelisa75@yahoo.com
Facebook-sivu: https://www.facebook.com/kiittakaaainajakaikesta/

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Pääsiäinen kärsimyksen keskellä


Terveisiä Ecuadorista! Me ollaan nyt viidestään kotona karanteenissa, ollaan oltu jo useamman viikon ajan. Eli täällä olen minä, Mikael, Elvis joka on Mikaelin entinen luokkatoveri, kotitilanteen takia koditon ja asuu nyt meillä, sekä Bailarina ja Hobitti, meidän koirat.

Alkuun oli vaikea tottua olemaan vain kotona. Meillä on onneksi tässä vähän asuinalueella tilaa missä voi ulkoilla, muita vältellen mutta kadulle voi lähteä vain 5 am ja 2 pm välillä. Kello 14 alkaa ulkonaliikkumiskielto ja sitten ulos kadulle voi mennä vain jos on hätätilanne tai töissä välttämättömäksi luokitellussa ammatissa/paikassa.
 
 
Ensimmäisen viikon jälkeen tilanteeseen alkoi tottua ja siitä pystyi jopa vähän nauttimaan. On mukava saada nukkua aamulla pitkään, viettää päivät yhdessä ja leipoa, minäkin olen innostunut mukaan tähän kotonaleipomisliikeeseen. Toisaalta huolestuttaa maailman tilanne, täällä Ecuadorissa on Etelä-Amerikan suurin koronakertymä Guayaquilissa. Meiltä kotoa sinne on useampi sata kilometriä mutta silti on surullista että samassa maassa ihmiset kärsivät, kuolevat koteihinsa ja odottavat kadulla useita päiviä ennen kuin heidät voidaan haudata. 

YLE jo teki jutun tilanteesta Guayaquilissa, se kannattaa lukea ja rukoilla ihmisten puolesta siellä. IPEE-kirkolla on kolme seurakuntaa alueella, lisäksi siellä on useita muita seurakuntia. IPEE-kirkon puolesta tiedän että ainakin yhden pastorin isä, toisen pastorin poika sekä yksi vanhemmiston jäsen ovat jo menehtyneet, testejä on valitettavasti mahdoton saada tehtyä joten virallista diagnoosia ei ole heillä kellään mutta he menehtyivät covid-19 tyyppisiin oireisiin. Rukoilettehan seurakuntalaisten puolesta tällä todella suuresti kärsivällä alueella.


Vuorilla intiaanit ovat sulkeutuneet omiin koteihinsa ja kyliinsä. Kyliin johtavat tiet on tukittu puunrungoilla ja muilla esteillä, kukaan ei pääse sisään eikä ulos. Ihmiset välttävät toisiaan, kaikki pelkäävät miten käy jos tartunta tulee koska kylissä ei ole minkäänlaista terveydenhuoltoa tarjolla. Joihinkiin seurakuntalaisiin olen saanut yhteyden ja kertonut että rukoilemme heidän puolestaan, useimpien puhelimet ovat pois päältä, he eivät varmaan ole pystyneet ostamaan puheaikaa niihin. Haluankin tuoda teille rukousaiheeksi nämä vuorten intiaanit jotka oikeasti ovat huolissaan tilanteesta. Kylissä asuu paljon vanhuksia ja ihmisillä ei ole mahdollisuutta päästä lääkäriin tai sairaalaan, varsinkin nyt kun julkinen liikenne ei kulje.

Tällä hetkellä meidän kotikaupungissamme, Ibarrassa, on alle kaksikymmentä varmistettua covid-19 tapausta. Valitettavasti täällä ei tutkita tautiketjuja, joten oikeasti tartuntoja on varmasti paljon enemmän. Kaksi ihmistä on jo menehtynyt täällä coronan takia joten sairaustapauksia on varmasti enemmän kuin nuo viralliset. Ihmiset ovat täällä huolissaan, olen Whatsappin kautta yhteydessä seurakuntalaisiin ja monia pelottaa tilanne, erityisesti niitä joiden perheenjäsenet joutuvat edelleen käymään töissä. Toisilla taas on vaikea tilanne koska työtä ei ole ja sitä kautta ei ole rahaa ostaa ruokaa. Rukoilettehan Ibarran ja seurakuntalaisten puolesta.


Täällä Ecuadorissa yli 60% kansasta on epävirallisissa töissä, eli heillä ei ole varsinaista työpaikkaa. He ansaitsevat toimeentulonsa myymällä vaikka vihanneksia kadulla tai torilla, tai myymällä tekemiään tuotteita kuten empanadoja tai paistettuja banaaneja. Nämä ihmiset, yli puolet ecuadorilaisista, saavat rahaa sen mukaan mitä he ansaitsevat tästä työstä päivittäin. Työttömyystukia tai muuta apua ei heille ole. Nyt koronaviruksen aikana, Ecuadorin valtio on antanut 60 dollarin kuukausittaisen avustuksen näille ihmisille ainakin kahden kuukauden ajaksi. Tätä avustusta ihmiset jonottavat kaduilla pankkeihin, useimmiten ilman hengityssuojaimia tai turvavälejä.
 
Tilanne on monelle epätoivoinen. Valtio yrittää kontrolloida toreja, sulkea ne viikonloppuisin ja rajoittaa ihmismäärää joka sinne saa mennä kerralla. Samoin kuin estää katumyyjien toimintaa ym. Mikä tarkoittaa että ihmiset ovat koko ajan tulleet epätoivoisemmiksi koska heidän täytyy saada jostakin rahaa voidakseen syödä ja ruokkia lapsiaan.
 
 
Tilanne on todella vaikea. Guayaquilissa se on jo johtanut sairauden leviämiseen niin että hallituksen puolesta on jo sanuttu että sitä ei voi enää estää, ainakin 70% guayaquililaisista tulee sairastumaan covid-19 tautiin ja valtio voi vain yrittää auttaa heitä tarjoamalla terveydenhuoltoa ja parantamalla ruumiiden kodeista hakua ja nopeuttamalla niiden hautaamista. Nyt yritetään että samaa ei tapahtuisi lopussa maata.

Rukoilethan Ecuadorin puolesta, ihmiset täällä tarvitsevat Jumalaa ja hänen armoaan ja rakkauttaan. Nyt on pääsiäisviikko, normaalista katolilaisessa Ecuadorissa pääsiäiseen kuuluu monia perinteitä, kuten ruoat ja kulkueet. Tänä vuonna, ensimmäisen kerran satoihin vuosiin, Ecuadorissa ei järjestetä pääsiäisjumalanpalveluksia eikä -kulkueita. Palmusunnuntaina kirkot täyttyvät palmunlehviä pitelevistä seurakuntalaisista mutta tänä vuonna ne olivat tyhjiä. Pitkänä perjantaina kadut ovat täynnä kulkueissa mukana kulkevia ihmisiä tai katselijoita, mutta viime perjantaina kadut olivat tyhjiä. Pääsiäissunnuntaina kun kirkoissa julistetaan kirkkovuoden iloisinta sanomaa, hauta on tyhjä, samaan aikaan tänä sunnuntaina, kirkot ovat tyhjiä.




Monet seurakunnat ja kirkkokunnat, kuten IPEE-kirkko järjestävät internetin kautta jumalanpalveluksia, niin myös meidän kotiseurakuntamme täällä Ibarrassa. Vuorilla se ei ole mahdollista eikä köyhimmillä täällä ole varaa laitteisiin joilla he voisivat kokouksia seurata. Mutta me kaikki tiedämme että Jumala on meidän kaikkien kanssamme, joka päivä, meidän kanssamme jotka pystymme seuraamaan jumalanpalveluksia kotoa käsin ja myös niiden kanssa jotka eivät siihen pysty. Hän kuoli ristillä jokaisen meidän tähtemme ja Hänen hautansa on tyhjä koska on Hän on pelastanut meistä jokaisen.

Rukoilkaa tänä pääsiäisenä niiden puolesta jotka kärsivät ja tarvitsevat Jumalan läsnäoloa elämäänsä, myös täällä Ecuadorissa.

lauantai 4. huhtikuuta 2020

A Poem For Guayaquil

Remember that social distancing and staying at home safe is a priviledge that not everybody have. I hope that the children will have happy and safe memories of this cuaranteen but it is not possible for everyone.

A Poem For Guayaquil

Do you remember that winter (rainy season), mami?
When the people died on the streets?
And their bodies remained there for days,
And we had to burn gabage because the stink was so strong.


Do you remember that winter, mami?
When abuela died and we couldn't bury her?
And we had to abandon her body on the street
and let the rats eat her while we waited.

Do you remember that winter, mami?
When you and papi couldn't work,
And we didn't have anything to eat,
And the soldiers beat up my brother for going out.

Do you rmember that winter, mami?
I hope it never returns,
And we can finally be safe,
And people will stop dying.

Joanna Sormunen

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Terveisiä Ibarrasta koronan keskeltä


Hei kaikki!
Terveisiä kotikaranteenista. Ecuadorissa on nyt ? varmistettua covid-19 tapausta ja ? kuolemaa, ? on tähän mennessä parantunut taudista. Hurjasti nousevat siis numerot koko ajan ja sairaanhoito täällä on kovilla.
Ibarrassa on ? tapausta, ainakin yksi niistä Bola Amarilla naapuristossa lähellä tätä samaa tietä alemmas muutama sataa metriä. Asuinalueemme asukkaat ovatkin huolissaan koska se on hyvin lähellä meitä ja ihmiset kulkevat paljon ja ovat tekemisessä toistensa kanssa ja täällä myös pussaillaan poskelle aina kun tervehditään tai miesten kesken kätellään. Rukousta tarvitaan että ihmiset voisivat luottaa Jumalaan ja jättää itsensä ja perheensä Hänen käsiinsä nyt ja aina.
Muuten asiat ovat hyvin. Minä ostin ruokaa kauhean määrän kotiin heti kun tuli aavistuskin karanteenista. Vessapaperiakin on, pikkuisenenemmän kuin normaalimäärä mutta sitä en viitsinyt hamstrata. Lisäksi kaupungin puolesta on palvelu mistä voi tilata kotiin torilta tuoreita ruoka-aineita ja kaupat ja ravintolat mainostavat koko ajan Facebookissa kotiintuotitarjouksiaan. Eli ei meillä ainakaan hätää ole.
Näillä näkymin erikoistila jatkuu 17.4. saakka mutta on hyvinkin mahdollista että sitä jatketaan pidemmälle. Olen aloittanut päivittäisen Raamatun opiskelun toisen lähetystyöntekijän kanssa Skypen kautta. Tarkoituksena on käydä Raamattu läpi kun kerta aikaa riittää, sukuluettelot, lait ja säännökset aiomme jättää väliin tällä kertaa.
Jos joku tahtoo ottaa yhteyttä minuun Skypellä, olen siellä Mikael Sevilla (Mikkiksen tili) ja email on mikaelsevilla@yahoo.com.
Pyytäisin myös että rukoilisitte isäni Teijon puolesta. Hänellä piti olla leikkaus keskiviikkona mutta nyt vanhemmilleni on ilmoitettu että häneltä otetaan ensin koronatesti ja heidän pitää olla eristyksissä ja testin pitää olla negatiivinen että leikkaus voidaan tehdä.
Siunausta ja varjelusta teille kaikille tämän kriisin keskellä, Jumala pitää meistä kaikista huolta Jeremias 29:11