Ecuadorin maanjäristys numeroissa

Järistysalueella Ecuadorissa asuu yhteensä melkein kaksi miljoonaa henkilöä. Heistä 1 359 249 asuu Manabin provinssissa ja 534 092 Esmeraldasin provinssissa. Pahiten vaurioituneessa Pedernalesin rantalomakaupungissa asuu 55 128 henkilöä, lisäksi vaurioituneissa Mantan ja Portoviejon kaupungeissa  on yhteensä 560 506.

Kuvan järistysalueelta on ottanut Petter Hermanson, ruotsalainen lähetti.

Pedernalesin kaupunginjohtajan, Gabriel Alcivarin, mukaan koko kaupunki, ei pelkästään muutama rakennus, on vaurioitunut maanjäristyksessä.

Iso osa Esmeraldasin provinssista on edelleen ilman sähköjä.

Tilanteen vakavuutta lisää että sekä Manabi ja Esmeraldas ovat kuuluisia rannoistaan ja Ecuadorissa oli maanjäristyksen aikana rantalomakausi parhamillaan. Alueen hoteilleissa oli majoittuneena sekä auringonpalvojia että surffareita sekä maan sisältä että ulkomailta.

Tällä hetkellä yli 2000 henkilöä on ilmoitettu kateissa olevaksi kriisilueella. Virallisten laskujen mukaan ainakin 20 000 henkilöä on menettänyt kotinsa. Virallisten tietojen mukaan yli 20 000 ihmistä on haavoittunut järistyksen aikana ja sen jälkeen.

Kuvan järistysalueelta on ottanut Petter Hermanson, ruotsalainen lähetti.

Virallisten tietojen mukaan kuolleiden määrä on noussut jo yli 600 ja rakennusten sisällä oletetaan olevan vielä runsaasti lisää ruumiita. Tällä hetkellä alueella pelätään sairauksien määrän nousua. Sadekauden aikana normaalisti vaivaavat malaria, dengue, chinkungunya ja zika ovat lisääntyneet järistyksen jälkeen, samoin kuin hengistysteiden infektiot.

Ykn lastenjärjestö Unicef on varoittanut että järistys vaikuttaa noin 150 000 lapseen. Tämän lisäksi Espanjan Punainen risti on arvioinut että noin 100 000 ihmistä tarvitsee apua alueella.

Katastrofialueelta ovat loppuneet ruumisarkut ja tila hautausmailla. Monessa kylässä hautausmaa on pieni ja ruumiiden valtava määrä on tehnyt mahdottomaksi niiden hautaamisen kylän alueelle. Vaikka viranomaiset ovat tehneet parhaansa jotta perheenjäsenillä olisi mahdollisuus tunnistaa omaisensa on ihmisiä on jouduttu hautaamaan joukkohautoihin kylien ja kaupunkien ulkopuolelle.

Kuvan järistysalueelta on ottanut Petter Hermanson, ruotsalainen lähetti.

Lisäksi katastrofialue on autiomaata jossa ei juuri kasva puita. Normaaliaikanakin materiaali ruumisarkkuja varten joudutaan tuomaan provinssin ulkopuolelta. Nyt arkut ovat loppuneet kesken, samoin kuin materiaali josta ne tehdään. Arkkujen tekijöitä ei myöskään ole tarpeeksi jotta jokainen haudattava saisi oman arkkunsa. Siksi esimerkiksi Quitossa yliopisto-opiskelijat ja ympäri maata vangit tekevät vapaaehtoistyönään ruumisarkkuja jotka sitten toimitetaan kriisialueelle muun humanitäärisen avun mukana.

- Monesti perheelle on kaikkein tärkein asia saada haudata heidän rakkaimpansa. Ja lisäksi että menehtynyt perheenjäsen haudataan arkussa. Sen ei tarvitse olla maailman hienoin arkku, mutta sellainen kuitenkin että se suojelee omaista maan sisällä.