maanantai 6. marraskuuta 2017

Lokakuun Parhaat Palat

COCHASQUÍN RETKI.



 Vierailimme Mikkiksen kanssa Cochasquín arkeologisilla löydöksillä. Vaikka hän ei alkuun halunnut lähteä mukaan innoistui hän retken aikana ja lopulta totesi että päivä oli aika hieno ja hänellä oli ollut kivaa, jopa että oli mukava kun hän ei ollut jäänyt kotiin tietokoneelle istumaan vaan tuli mukaan. 



Cochasquí on laajimmat ja tärkeimmät Inkoja ja Columbusta edeltävät rauniot Ecuadorissa. Ne sijaitsevat 3040 metrin korkeudella suoraa linjaa pitkin seuraten 30 kilometrin päässä Quitosta koiliseen. Cochasquí arkeologinen puisto on 84 hehtaarin laajuinen ja sen alueella sijaitsee 15 tasapäistä pyramidia ja 21 hautajaiskumpua joita kutsutaan nimella tola Ecuadorissa.

Tola, eli hautajaiskumpu

Näköala arkeologiselta alueelta on uskomattoman upea. Alueen pyramidit rakensi Quitu Cara kulttuuri joka käytti niitä tähtien tarkkailuun ja kalenterin pitämiseen. Tässä näköala avusti koska pyramideilta saattoi nähdä auringon kiertokulun kahdelta lumihuippuiselta tulivuorelta toiselle ja takaisin.



 Pyramideilla arvellaan olleen myös uskonnollisia tarkoituksia. Arkeologien mukaan Cochasqui oli seremoniaalinen ja astronominen keskus jota käytettiin meteorologisiin tarkoituksiin. Quitu Carat palvoivat erityisesti kuuta mutta myös muita taivaankappaleita sekä tulivuoria, heidän kalenterinsa perustui kuunvaiheisiin ja siinä oli 13 kuun kautta. 

Kuukalenteri

Cochasquin pyramideja käytettiin kuunvaiheiden laskemiseen, päivänseisausten määrittämiseen ja maanviljelyn kausien määrittämiseen. Kuukalenterin perusteella pääteltiin parhaat kylvö ja sadonkorjuu ajat.


Myöhemmin, Inkojen valloituksen aikana, pyramidit haudattiin maan alle ja alueesta tuli linnoitus josta Quitu Carat puollustautuivat Inka-hyökkääjiä vastaan. Pyramidien sisältä on löydetty inkasotureiden päitä jotka on ilmeisesti tuotu sinne sotasaaliina ja mahdollisesti uhrina.


 
Cochasquilla on symboolista merkitystä Ecuadorin historialle. Legendojen mukaan Inkojen oli mahdoton valloittaa Cochasquia ja viimein viekkauden kautta Inka Huayana Capac onnistui vangitsemaan Quitu Carojen soturi-kuningattaren Quilagon. Hän pakotti Quilagon naimisiin itsensä kanssa ja liitosta syntyi viimeinen Inka, Atahualpa.

Tolasta löytyneen korkea-arvoisen naisen luuranko, mukana hautausesineet

Puiston alueella sijaitsevat myös arkeologinen museo, kaksi etnograafista museota, botaaninen puutarha ja museo jossa säilytetään musiikki-instrumentteja ja muita esineitä. Mojandan 4263 metriä korkea tulivuorisijaitsee aivan arkeologisen alueen vierellä.

Elävän puun ympärille rakennettu perinteinen talo


TARINANKERTOMISTYÖN ALKAMINEN PUNKUHUAICOSSA.




Aloitimme tarinankertomistyön Punkuhuaicon kylässä Imbaburan provinssissa kolmen muun STS-kurssin (STS = Simply The Story) käyneen kanssa. Ensimmäisellä kerralla olivat mukana Ernesto, Elías ja Juan , kuten olimme sopineet, mutta he olivat kutsuneet mukaan vielä neljä seurakuntalaista jotka halusivat tutustua tarinankertomistyöhön.


Kerroin heille ensin tarinan Jeesuksesta ja syntymästään saakka sokeasta miehestä Johanneksen evankeliumin 9. luvusta, sitten tutkimme yhdessä tarinaa Pietarista ja Johanneksesta sekä rammasta miehestä Apostolien tekojen 3. luvussa. Seuraavalla kerralla Ernesto kertoo tarinan meille kaikille ja valitsemme uuden tarinan mitä tutkia yhdessä ja mistä etsiä aarteita muille jaettavaksi.





MIEHEN SYNTYMÄPÄIVÄ.




Lokakuussa on mieheni Napon syntymäpäivä. Juhlimme sitä yhdessä hänen äitinsä sekä kolmen sisaren ja heidän perheidensä kanssa.

Oli mukava nähdä mies iloisena ja hymyilevänä. Hän on kovasti viime aikoina stressaantunut ja sen on huomannut. Nyt oli mahdollisuus rentoutua ja nauttia.


Meillä oli kaksi kakkua. Mies pitää vaniljakakusta, poikamme ja minä itse suklaakakusta. Ja koska vieraita oli paikalla paikalla neljätoista oman perheen lisäksi kaksi kakkua oli ihan paikallaan.

En leiponut kumpaakaan itse. Meillä on suosikkileipomo josta kakut aina ostetaan. Ne ovat edullisia (12 dollaria kappale) ja älyttömän hyvän makuisia, ihan varmasti parhaita kakkuja mitä olen syönyt.


Lahjaa mies ei halunnut, synttärit olivat yllätys jonka järjetimme pojan kanssa miehelle. Selvästi onnistuneet kutsut.


IBARRAN KOULUTUS.




Jatkoimme lokakuussa Ibarrassa Bethel-seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöstä vastaavien koulutusta. Sain kertoa heille myös tarinan Elisasta ja kirveestä Toisesta Kuninkaiden Kirjasta. Koulutuksessa kävimme läpi erilaisia opetusmenetelmiä joita voisi käyttää lapsi- ja nuorisotyössä.


On aina ilo vierailla Ibarrassa. Rakastan kaupunkia ja maisemaa sen ympärillä. Lisäksi koulutuksiin osallistuvat työntekijät ovat innokkaita ja sitoutuneita. He todella kokevat kutsua auttaa ja tukea vastuullaan olevia lapsia ja nuoria ja tahtovat tulla paremmiksi työssään. Mitä enempää voisi kouluttaja tahtoa?




APOSTOLIEN TEOT 29 – NUORTEN RAAMATTUKOULU.



Apostolien Teot 29 – Tarina jatkuu
Lokakuussa olen saanut olla mukana Hechos 29 eli Apostolien Teot 29 –Raamattukoulussa. Opiskelijoita on Ecuadorista, Ruotsista, Nicaraguasta, Meksikosta ja jopa yksi suomalainen.

Raamattukouluja pidetään ympäri maailmaa, sekä täällä Ecuadorissa, Ruotsissa, että Alaskassa, Kiinassa, ym. Mukana olevat nuoret ovat sitoutuneet lähetystyöhön ja tuntevat Jumalan kutsuvan heitä lähtemään kaikkialle maailmaan ja jatkamaan Apostolien työtä, siksi nimi Apostolien Teot 29.




GALÁPAGOSSAARET.



 Galapagossaarilla tuli monesti mietittyä että Paratiisi oli varmasti samanlainen, yhtä kaunis ja kauniimpi, ja paikka jossa eläimet ja ihmiset elivät yhdessä, pelkäämättä toisiaan. Miten ihana paikka meitä odottaakaan taivaassa!


Luonto saarilla on aivan uskomatonta. Jokainen saari on omanlaisensa. Itse pääsin vierailemaan San Cristobalin, Santa Cruzin ja Baltran saarille ja eläimistö ja kasvisto niiden välillä oli täysin erilainen.


Noista kolmesta saaresta suosikkini on San Cristobal ja saaren merileijonat. Niiltä ei voi välttyä missään saaren rannoilla kulkiessaan, ei edes Puerto Baquerizo Morenon kaupungin kaduilla kulkiessa. San Cristobal on Galápagossaarien itäisin saari. Sen pohjoisosissa on eroosion kuluttamia tulivuoria ja eteläosaa peittää rehevä kasvillisuus.

San Cristobalin saarella on myös saaren galapagoskilpikonnien kasvatuslaitos joka sijaitsee aidatulla alueella keskellä saarta. Koska saarille tullessa maksetaan luonnonpuistomaksu ovat kaikki saarten luonnonpuistoalueet ilmaisia turisteille. 


Puistossa voi vierailla kilpikonnien kasvatusalueella jossa on pieniä parin vuoden ikäisiä kilpikonnia lukkojen takana. Lukot ovat turistien takia jotka ovat aikaisemmin ottaneet kilpikonnavauvoja mukaansa matkamuistoiksi.


Puistossa kasvatetaan erityisesti naaraita koska saarella luonnossa asuvista kilpikonnista kolme neljäsosaa on uroksia. Viisivuotiaat konnat päästetään puistonaluelle iralleen missä ne kasvavat kaksikymppisiksi saakka ja pääsevät sen jälkeen vapaaksi saarelle. Parhaat päivät vierailla puistossa ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai jolloin vapaana vaeltavia kilpikonnia ruokitaan ja ne tulevat merkittyjen polkujen vierelle ruokailemaan.


Saarilla olessa kannattaa muistaa perussäännöt: Älä koske eläimiin, älä ota mukaasi mitään – myöskään eläimiä ja älä jätä jälkeesi mitään – erityisesti roskia.

Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. Saarilla on paljon sosiaalisia ongelmia, Santa Cruzin saarella sijaitsevaa Galapagoksen suurimman kaupungin nimi (asukasluku on n. 12 000 ilman turisteja) on paikallisten suussa vääntynyt muotoon Petettyjen Satama (Puerto Cachos espanjaksi) kaupungin oikea nimi on Puerto Ayora (puerto on satama espanjaksi).


Monet ihmiset saarilla menevät naimisiin jo kuusitoistavuotiaina ja hankkivat heti ensimmäiset lapsensa, usein jo ennen naimisiinmenoa. Avierot ovat yleisiä, yleisempiä kuin manner-Ecuadorissa missä ne ovat valtava sosiaalinen ongelma, ja monet menevät naimisiin uudestaan ja eroavat toisen, kolmannen ja neljännenkin kerran.



Ihmiset kaipaavat Jumalaa ja Hänen rakkauttaan. Galapagossaarten sosiaalitoimesta todettiin että ihmisillä on rakkauden puute, siksi he käyttäytyvät näin. Rakkautta etsitään yhä uusilta kumppaneilta ja koskaan ei siihen puutteeseen saada tyydytystä.

10 kommenttia:

  1. Olen aina halunnut vierailla galapagossaarilla. Mielenkiintoisia asioita pääset kokemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vierailusta! Paljon on siunauksia kertynyt viime aikoina. Jos haluat lukea, minulla on toinenkin postaus Galapagos-saarista. Suosittelen ehdottomasti niillä vierailua!
      https://kiittakaaainajakaikesta.blogspot.com/2017/11/galapagossaaret-paratiisi-maan-paalla.html

      Poista
  2. Olipa mainio ja mielenkiintoinen postaus! Upeita kuvia ja asiallista mutta lyhyttä tekstiä on helppo seurata. Kaikkea hyvää sinne kauas!

    VastaaPoista
  3. Vau, on kyllä mielettömän upeat maisemat ja mielenkiintoinen historia.

    VastaaPoista
  4. Aivan ihanat vuoristomaisemat! Kaunista!

    Tuosta synttärikakusta tuli mieleen jotenkin italialainen tapa tehdä kakkuja (koristelu). Herkulta näytti kyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne! Suklaakakku oli vielä paljon paremman makuinen vaikka en saanutkaan siitä kuvaa kun ehdittiin syödä se ensin :) Nuo pikkuiset reiät kakussa oli paikkoja missä oli sokeriruusut. Kakkukaupassa antoivat minulle niitä ylimääräisiä koska pikkuiset aina tappelevat siitä kuka saa syödä ne, joten nyt varmistin että jokaiselle oli oma :)

      Poista
  5. Ompa mielenkiintoinen blogi sinulla, upeita juttuja :)

    VastaaPoista