Tiedämme Raamatusta että Aadamin ja Eevan elämä Eedenissä oli täydellistä. Heidän suhteensä oli täynnä iloa ja toisen sekä itsensä tuntemista ja lisäksi he tunsivat Jumalan täydellisesti, näkivät hänet kasvoista kasvoihin ja keskustelivat hänen kanssaan. Jumala käytti aikaansa vieraillakseen heidän luona ja kävelläkseen ympäri Eedenin puutarhaa heidän kanssaan.
Aadam ja Eeva elivät levosta käsin. He nauttivat Eedenin
kauneudesta ja siellä oli valmiina kaikki mitä he tarvitsivät ravinnokseen,
ajanvietokseen ja pitääkseen mielenkiinnon yllään. Puutarha oli kaunis,
mielenkiintoinen, sieltä löytyi seikkailuja ja heillä oli seuraa toinen
toisestaan sekä Jumalan läheisyys elämässään.
1 Moos 2:15
Jumala loi ihmisen lepoon ja samalla hän loi työn. Työn tekeminen, mielekäs työ ja maailmasta huolen pitäminen, on osa Jumalan suunnitelmaa, ei syntiinlankeemuksen seuraus. Jumala loi myös lepopäivän ja lepäsi itse. Lepo ei ole vapaaehtoista vaan osa Jumalan suunnitelmaa, hän käskee meitä lepäämään. Meidän on tarkoitus olla eikä vain tehdä.
Meidät on luotu sekä olemaan ja että tekemään, tasapainossa.
Monesti tunnen että työ on rangaistus. Sen täytyi tulla vastauksena
syntiinlankeemukseen. Ansaitsemme leipämme otsamme hiellä ja kärsimyksellä. Ja
tämä on totta, meille ei enää anneta ilmaisena lahjana kaikkea mitä me
tarvitsemme elääksemme, meidän täytyy ansaita se työllämme. Mutta samalla
tiedän että työ on ilo kun saa tehdä jotakin mielenkiintoista, jotakin jossa
voin ilmaista itseäni ja sitä kuka olen, silloin tuntuu että jokin minussa
kurkottaa Luojaan ja on yhteydessä hänen kanssaan. Me luomme yhdessä jotakin
uutta ja nautimme siitä.
Lepo voi myös olla rangaistus, kuten kuka tahansa sairaslomalainen tai työtön tietää. Jumalan lahjat ovat vääristyneet syntiinlankeemuksen mukana ja ne eivät enää ole täydellisiä, ei edes lepo. Mutta kun me käytämme levon lahjaa Jumalan tarkoittamalla tavalla, lepäämme työn jälkeen, annamme itsellemme aikaa ja etsimme sen kautta yhteyttä Jumalaan, voimme taas koskettaa häntä ja löytää yhteyden rakastavaan Jumalaan joka tahtoo meille kaikkea hyvää. Tahtoo tuoda meidät luoksensa ja uudistaa Eedenin puutarhan, luoda uuden maailman jossa me voimme levätä ja tehdä työtä hänen kanssaan ja olla yhteydessä häneen.
Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat". Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet". Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.
1 Moos 1:26-31
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti