keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Vuodatus - Eli oodi sille miten Ecuadorissa kaikki on parasta tai sitten ei



Ecuadorissa kadut on koirankakalla päällystetty.

No, ei nyt ihan. Mutta kun ottaa huomioon että täällä on katukoiria ja lisäksi suurin osa omistajista päästää koiransa kadulle vapaaksi eikä kukaan siivoa niitä kakkoja, niin kyllä niitä riittää.

Toisaalta väistelen mieluummin koiran ulosteita kuin ihmisen, joita täältä voi myös löytää kadulta vähän syrjaisemmistä paikoista.


Katuihmiset käyttävät syrjäisempiä nurkkauksia vessanaan ja siksi kakasta ei voi aina tietää kuka sen on jälkeensä jättänyt. Mutta sen lisäksi ihan kaikki miehet pissivät täällä seinien viereen.

Usein seinällä tai muurissa lukee isolla, ei saa heittää roskia. Koska monet jättävät roskasäkkinsä kadunvarteen minne sattuu. Miksi? En tiedä. Mutta näin tehdään.


Mutta toisissa seinissä lukee yhtä isolla, pissiminen kielletty.

En ole vielä huomannut pissimiskiellon tehoavan. Usein seinä on märkä juuri kiellon alla ja maa lainehtii. Varsinkin perjantai- ja lauantai-iltana kannattaa varoa koska kadut lainehtivat. Ja se ei johdu vesisateesta.


Quiton liikenne on yksi maailmaan vaarallisimmista. Täällä kukaan ei pysähdy suojatien kohdalle. Jos valot on ja huomaa että ei ole muuta liikennettä niin punaisilla voi aina vetää ohi. Ja jos jalankulkija ei väistä, niin se on entinen jalankulkija.

Quiton liikenteessä kuolee vähintään yksi jalankulkija ja polkupyöräilijä päivässä. Tämä on ihan tilastoista otettua. Sen lisäksi tietysti huomattavasti useammat loukkaantuvat tai vammautuvat loppuiäksi.


Quitolainen ei siksi käytä suojateitä vaan juoksee tien yli kun autojen välissä on rako. Se on turvallisempaa.

Täällä ihmiset hymyilevät aina. Paitsi liikenteessä, toimistoissa ja sairaaloissa.



Liikenteessä puidaan nyrkkiä ja huudellaan rumia. Lisäksi toisten autojen eteen kiilaamaan tahalleen. Välillä tulee peltivaurioita mutta mitäs siitä, oppivat vaan muut että minä ole ensin liikenteessä. Ja joku liikenneonnettomuus tulee niin se on muiden kuskien moka, koska ne eivät osanneet väistää tarpeeksi aikaiseen kun näkivät että minä tulen.

Tärkein liikennesääntö Ecuadorissa on että isoimman ei tarvitse väistää. Pienet menevät pois tieltä tai jäävät alla, tämä koskee myös jalankulkijoita.


Usein Quiton liikenteessä kiljun pääni sisällä, en viitsi kiljua ääneen ettei kuski säikähdä ja me kaikki kuollaan muiden mukana. Tai huokaisen syvään. Tai sanon ruman sanan.

Autoja tunkee eteen ihan mistä tahansa. Jalkakäytävääkin pitkin voi ohittaa. Jalankulkijoiden on paras ymmärtää väistää. Ja bussi pääsee ohi, tai ylitse jos ei muu auta.


Olen itse nähnyt valitettavan usean yliajon, kolarin, ympärimenon ja tapauksia jossa bussin kyytiin on hypätty, bussi on lähtenyt liikkeelle ja ihminen on tipahtanut bussissa ja raahautunut bussin renkaiden alla muutaman metrin kunnes bussi on taas pysähtynyt.

Toimistoissa tyhmiä ihmisiä jotka tulevat häiritsemään turhantakia toimistotyöntekijöiden rankkaa päivää mulkoillaan epäluuloisesti ja kohdellaan mahdollisimman töykeästi. Mitäs kehtasivat keskeyttää toisen puhelun omalle kullalle tai manikyyrin.


Monesti olen epäillyt että ecuadorilaisen valtionvirkamiehen koulutukseen kuuluu se miten asiakkaalle ollaan mahdollisimman tylyjä, epäkohteliaita ja ilkeitä. Lisäksi toimistoviranomaiset koulutetaan mahdollisimman hitaiksi, epäjärjestyksen mukaisiksi ja pääsyvaatimuksena toimistovirkaan on nollataito tietotekniikassa.

Useamman kerran olen toimiston luukulla neuvonut virkailijaa että miten tietokone toimii. Muutaman kerran minulta on jopa pyydetty neuvoa koska virkailija ei ole ollut varma siitä miten tekstinkäsittelyohjelmaa oikein käytetään. Tai mistä se käsky millä tilaston sai printattua löytyikään.


Sairaalassa kenelläkään ei ole aikaa hymyillä koska on liian kiire ehtiä potilaalta toiselle juoksemisen välissä. Lisäksi lääkkeet ovat lopussa ja omaiset eivät vieläkään ole tuoneet niitä apteekista. Viimeiset neulat käytettiin jo ja nyt pitäisi päättää käytetäänkö samat uudelleen vai jätetäänkö lääkkeiden pistäminen väliin. Sairaalan sääntöjen mukaan uudelleen käyttäminen on kielletty, joten jos omaiset eivät käy ostamassa uusia omalla rahalla, lääkkeet jäävät tältä osaa laittamatta.


Lisäksi huolestuttaa kun taas muutama vauva ehti vaihtumaan ja omaiset osoittavat mieltään sairaalan edessä. Ja useampi potilas kuoli hoidonpuutteeseen ja kun leikkaushaava tulehtui kun ne desinfiointiaineet ja antibiootitkin pääsivät loppumaan. Mutta oikeastaan tämä on omaisten syytä, mitäs eivät käyneet ostamassa tarvikkeita vaikka hoitaja antoi listan käteen.


Surullista on tietenkin että keskosvauvat kuolevat kaikki järjestään kun sairaalanseinissä elää sairaalabakteeria ja myrkyllistä hometta. Mutta tämä tiedetään terveyshallinnossa ja uusi sairaala on luvattu, kunhan budjettiin saadaan rahat sen rakentamiseen.

Mutta sillä välin hymyt kyllä ehtivät hyytyä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti