tiistai 21. huhtikuuta 2020
Tarvitsen tukea voidakseni jatkaa työtä Ecuadorissa
Hyvät seurakuntalaiset ja ystävät!
Tarvitsemme lisää tukea työtämme varten täällä Ecuadorissa. Tahtoisitko sinä ehkä auttaa meitä tekemään työtä Ecuadorin intiaanien ja metsistien kanssa Andien pohjoisalueella?
Meille on ollut suuri ilo, poikani Mikaelin kanssa, löytää paikkamme täällä Ibarrassa ja saada olla mukana Jumalan työssä täällä ihmisten parissa, sekä intiaanien että mestitsien kanssa. Kuluneen vuoden aikana olen tukenut intiaaniseurakuntia Ibarran ympärillä sekä seurakuntia täällä Ibarrassa ja nuorisotyötä IPEE-kirkon pohjoisen piirin alueella. Työaloinani ovat olleet Kertomus riittää työ, tiedottaminen ja kouluttaminen, erityisesti opetuksen ja psykologian alueelta. Monia haasteita on ollut työn suhteen mutta se tekee työstä vielä mielenkiintoisempaa.
Erityisesti minua ilahduttaa että olen saanut tehdä Kertomus riittää -työtä sekä intiaanien että mestitsien parissa. Työmuoto on tarkoitutte lukutaidottomille, heikosti lukeville ja niille jotka mieluummin oppivat kuuntelemalla ja keskustelemalla kuin lukemisen kautta, joten se sopii erinomaisesti suurimmalle osalle ecuadorilaisia.
On valtava ilo nähdä miten ihmisten sydämet syttyvät Jumalan Sanalle kun he saavat vastaanottaa sen tavalla jonka he ymmärtävät ja pystyvät keskustelemaan siitä omalla kielellään ja omien kokemuksiensa kautta. Itsellenikin on ollut todellinen etuoikeus saada olla tässä työssä mukana koska se tuo Raamattua koko ajan läheisemmäksi, auttaa ymmärtämään sitä paremmin ja erityisesti auttaa ymmärtämään Jumalaa paremmin ja tuo häntä lähemmäs joka päivä.
Viime vuoden aikana olemme ehtineet kokea monenlaista hyvää ja siunauksia elämässämme. Olemme asettuneet yhä tukevammin tänne Ibarraan ja ystävystyneet monen ihmisen kanssa. On löytynyt sekä uusia ystäviä että ystäviä jotka tänne jäivät kun muutin pois vuonna 2000. On ihmeellistä kokea miten Jumala tuo ihmisiä meidän elämäämme ja miten monesta suunnasta siunaukset ovat meille tulleet. Samalla on ollut ilo saada tuoda Jumalan rakkautta ja viestiä Hänestä näiden ihmisten elämään. Kaikkein paras mitä meillä on antaa onkin juuri Jumalan rakkaus ja Hänen suuri uhrinsa meidän jokaisen puolesta.
Työkenttä täällä on laaja ja työtä olisi paljon. Vaikka nimellisiä kristittyjä Ecuadorissa on tilastojen mukaan yli 90% kansasta niin vain 11,3% heistä kuuluu evankelisiin kristittyihin. Loput yli 80’% prosenttia ovat katolilaisia jotka ovat joko nimikristittyjä tai palvovat pyhimysiä, perinnäissääntöjä ja suoranaisia epäjumalia. Erityisesti intiaanialueella monet kuuluvat nimellisesti katolilaiseen kirkkoon mutta todellisuudessa noudattavat edelleen vanhoja perinnäistapoja sekä harjoittavat noituutta ja palvovat vanhoja jumaluuksia.
Kaupungeissa mestitsien parissa myös noituus, shamanismi, uudet sekä vanhat uskonnot rehottavat yhdessä nimiuskovaisuuden kanssa. Monet myös mieltävät itsensä ateisteiksi vaikka he kuuluvatkin katolilaiseen kirkkoon koska heidät on sinne lapsena kastettu. Tarvetta Jumalan Sanalle ja läsnäololle täällä siis on, samoin työntekijöille jotka toisivat Jumalan Sanan ja läsnäolon valoa ihmisten elämään.
Vaikka meillä Mikaelin kanssa on ollut monenlaisia koettelemuksia on Jumala ollut vierellä koko ajan ja Hänen armonsa on kantanut kaiken yli. Meillä molemmilla on luottamus siihen että Hänen suunnitelmansa meitä kohtaan ovat hyviä ja Hänellä on toivo ja tulevaisuus meille varattuna, aivan kuten hän lupaa Jeremias 29:11.
Kiitos että jaksoit tämän kirjeen lukea ja toivon saavani tukesi työllemme, olkoon se rahallista tai rukoustukea. Ilman rukouksia emme täällä jaksaisi eikä työtä voisi tehdä tai olisi toivoa sen etenemisestä.
Siunausta,
Joanna ja Mikael
Joanna Sormunen on Vapaakirkon projektityöntekijänä Ecuadorissa Pieksämäen, Kajaanin, Suolahden ja Suonenjoen seurakuntien tuella. Lisäksi Joannaa tukee kannatusrinki. Jos tunnet kutsua Ecuadorin työn kannattamiseen, Joannan kannatusrinkiin tarvitaan vielä lisää kannattajia, ota yhteyttä Vapaakirkon toimistoon. Rahallisen tuen voi laittaa Vapaakirkon tilille:
Suomen Vapaakirkko IBAN FI135680 0020 2843 90 BIC OKOYFIHH ja viitenumero on 33534022
Kännykkä: +593-96-8236640
WhatsApp ryhmä: Kuulumisia Ecuadorista (laita WhatsApp yksityisviesti ylläolevaan numeroon jos tahdot tulla mukaan ryhmään ja liitän sinut siihen)
Sähköposti: joannaelisa75@yahoo.com
Facebook-sivu: https://www.facebook.com/kiittakaaainajakaikesta/
sunnuntai 12. huhtikuuta 2020
Pääsiäinen kärsimyksen keskellä
Terveisiä Ecuadorista! Me ollaan nyt viidestään kotona karanteenissa, ollaan oltu jo useamman viikon ajan. Eli täällä olen minä, Mikael, Elvis joka on Mikaelin entinen luokkatoveri, kotitilanteen takia koditon ja asuu nyt meillä, sekä Bailarina ja Hobitti, meidän koirat.
Alkuun
oli vaikea tottua olemaan vain kotona. Meillä on onneksi tässä vähän
asuinalueella tilaa missä voi ulkoilla, muita vältellen mutta kadulle
voi lähteä vain 5 am ja 2 pm välillä. Kello 14 alkaa
ulkonaliikkumiskielto ja sitten ulos kadulle voi mennä vain jos on
hätätilanne tai töissä välttämättömäksi luokitellussa
ammatissa/paikassa.
Ensimmäisen
viikon jälkeen tilanteeseen alkoi tottua ja siitä pystyi jopa vähän
nauttimaan. On mukava saada nukkua aamulla pitkään, viettää päivät
yhdessä ja leipoa, minäkin olen innostunut mukaan tähän
kotonaleipomisliikeeseen. Toisaalta huolestuttaa maailman tilanne,
täällä Ecuadorissa on Etelä-Amerikan suurin koronakertymä Guayaquilissa.
Meiltä kotoa sinne on useampi sata kilometriä mutta silti on surullista
että samassa maassa ihmiset kärsivät, kuolevat koteihinsa ja odottavat
kadulla useita päiviä ennen kuin heidät voidaan haudata.
YLE jo
teki jutun tilanteesta Guayaquilissa, se kannattaa lukea ja rukoilla
ihmisten puolesta siellä. IPEE-kirkolla on kolme seurakuntaa alueella,
lisäksi siellä on useita muita seurakuntia. IPEE-kirkon puolesta tiedän
että ainakin yhden pastorin isä, toisen pastorin poika sekä yksi
vanhemmiston jäsen ovat jo menehtyneet, testejä on valitettavasti
mahdoton saada tehtyä joten virallista diagnoosia ei ole heillä kellään
mutta he menehtyivät covid-19 tyyppisiin oireisiin. Rukoilettehan
seurakuntalaisten puolesta tällä todella suuresti kärsivällä alueella.
Tällä
hetkellä meidän kotikaupungissamme, Ibarrassa, on alle kaksikymmentä
varmistettua covid-19 tapausta. Valitettavasti täällä ei tutkita
tautiketjuja, joten oikeasti tartuntoja on varmasti paljon enemmän.
Kaksi ihmistä on jo menehtynyt täällä coronan takia joten
sairaustapauksia on varmasti enemmän kuin nuo viralliset. Ihmiset ovat
täällä huolissaan, olen Whatsappin kautta yhteydessä seurakuntalaisiin
ja monia pelottaa tilanne, erityisesti niitä joiden perheenjäsenet
joutuvat edelleen käymään töissä. Toisilla taas on vaikea tilanne koska
työtä ei ole ja sitä kautta ei ole rahaa ostaa ruokaa. Rukoilettehan
Ibarran ja seurakuntalaisten puolesta.
Täällä
Ecuadorissa yli 60% kansasta on epävirallisissa töissä, eli heillä ei
ole varsinaista työpaikkaa. He ansaitsevat toimeentulonsa myymällä
vaikka vihanneksia kadulla tai torilla, tai myymällä tekemiään tuotteita
kuten empanadoja tai paistettuja banaaneja. Nämä ihmiset, yli puolet
ecuadorilaisista, saavat rahaa sen mukaan mitä he ansaitsevat tästä
työstä päivittäin. Työttömyystukia tai muuta apua ei heille ole. Nyt
koronaviruksen aikana, Ecuadorin valtio on antanut 60 dollarin
kuukausittaisen avustuksen näille ihmisille ainakin kahden kuukauden
ajaksi. Tätä avustusta ihmiset jonottavat kaduilla pankkeihin,
useimmiten ilman hengityssuojaimia tai turvavälejä.
Tilanne
on monelle epätoivoinen. Valtio yrittää kontrolloida toreja, sulkea ne
viikonloppuisin ja rajoittaa ihmismäärää joka sinne saa mennä kerralla.
Samoin kuin estää katumyyjien toimintaa ym. Mikä tarkoittaa että ihmiset
ovat koko ajan tulleet epätoivoisemmiksi koska heidän täytyy saada
jostakin rahaa voidakseen syödä ja ruokkia lapsiaan.
Rukoilethan Ecuadorin puolesta, ihmiset täällä tarvitsevat Jumalaa ja hänen armoaan ja rakkauttaan. Nyt on pääsiäisviikko, normaalista katolilaisessa Ecuadorissa pääsiäiseen kuuluu monia perinteitä, kuten ruoat ja kulkueet. Tänä vuonna, ensimmäisen kerran satoihin vuosiin, Ecuadorissa ei järjestetä pääsiäisjumalanpalveluksia eikä -kulkueita. Palmusunnuntaina kirkot täyttyvät palmunlehviä pitelevistä seurakuntalaisista mutta tänä vuonna ne olivat tyhjiä. Pitkänä perjantaina kadut ovat täynnä kulkueissa mukana kulkevia ihmisiä tai katselijoita, mutta viime perjantaina kadut olivat tyhjiä. Pääsiäissunnuntaina kun kirkoissa julistetaan kirkkovuoden iloisinta sanomaa, hauta on tyhjä, samaan aikaan tänä sunnuntaina, kirkot ovat tyhjiä.
Monet seurakunnat ja kirkkokunnat, kuten IPEE-kirkko järjestävät internetin kautta jumalanpalveluksia, niin myös meidän kotiseurakuntamme täällä Ibarrassa. Vuorilla se ei ole mahdollista eikä köyhimmillä täällä ole varaa laitteisiin joilla he voisivat kokouksia seurata. Mutta me kaikki tiedämme että Jumala on meidän kaikkien kanssamme, joka päivä, meidän kanssamme jotka pystymme seuraamaan jumalanpalveluksia kotoa käsin ja myös niiden kanssa jotka eivät siihen pysty. Hän kuoli ristillä jokaisen meidän tähtemme ja Hänen hautansa on tyhjä koska on Hän on pelastanut meistä jokaisen.
Rukoilkaa tänä pääsiäisenä niiden puolesta jotka kärsivät ja tarvitsevat Jumalan läsnäoloa elämäänsä, myös täällä Ecuadorissa.
lauantai 4. huhtikuuta 2020
A Poem For Guayaquil
Remember that social distancing and staying at home safe is a priviledge that not everybody have. I hope that the children will have happy and safe memories of this cuaranteen but it is not possible for everyone.
A Poem For Guayaquil
Do you remember that winter (rainy season), mami?
When the people died on the streets?
And their bodies remained there for days,
And we had to burn gabage because the stink was so strong.
A Poem For Guayaquil
Do you remember that winter (rainy season), mami?
When the people died on the streets?
And their bodies remained there for days,
And we had to burn gabage because the stink was so strong.
Do you remember that winter, mami?
When abuela died and we couldn't bury her?
And we had to abandon her body on the street
and let the rats eat her while we waited.
Do you remember that winter, mami?
When you and papi couldn't work,
And we didn't have anything to eat,
And the soldiers beat up my brother for going out.
Do you rmember that winter, mami?
I hope it never returns,
And we can finally be safe,
And people will stop dying.
Joanna Sormunen
When abuela died and we couldn't bury her?
And we had to abandon her body on the street
and let the rats eat her while we waited.
Do you remember that winter, mami?
When you and papi couldn't work,
And we didn't have anything to eat,
And the soldiers beat up my brother for going out.
Do you rmember that winter, mami?
I hope it never returns,
And we can finally be safe,
And people will stop dying.
Joanna Sormunen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)