lauantai 11. helmikuuta 2023

LÄHETYSTYÖNTEKIJÄ KIELEN JA KULTTUURIN KESKELLÄ


Kulttuuri sisältää materiaalisen kulttuurin, tavat, arvot ja maailmankuvan. Yhteisö luo merkityksen, jolloin kieli ja kulttuuri ovat aina vuorovaikutuksessa. Oppiaksemme kielen me tarvitsemme ymmärtää kulttuuria ja jotta ymmärtäisimme kulttuuria, meidän tarvitsee osata kieltä.

Lähetystyöntekijöinä on tärkeää osata kohdekansan kieltä ja kulttuuria. Kieltä kannattaa oppia kontekstissa. Olemme itse vastuussa kielen oppimisesta. Kun otamme aktiivisesti vastuun siitä, että kehitymme kielen ja kulttuurin eri osa-alueilla, voimme ohjata itse oppimistamme.


Kielen ja kulttuurin oppiminen on tärkeää lähetystyöntekijän hyvinvoinnin, jaksamisen ja viihtymisen tähden. Se pohjautuu Kristuksen antamaan esimerkkiin, on tarpeellista evankeliumin välittämiseksi ja työstä suoriutumiseen.

Paras tapa oppia kieltä on kontekstissa. Kielen oppiminen on pyörä. Oma kokemus johtaa havaintoihin ja pohdintaan, joka puolestaan johtaa yleistysten muodostamiseen, joka johtaa testaamiseen uusissa tilanteissa, joka sitten johtaa omaan kokemukseen jne.


AIKUINEN OPPIJA ON ITSE VASTUUSSA OPPIMISESTAAN

Mikä vaikuttaa oppimiseen? Tai miten saavuttaa hyvä kielitaito? Olemalla vuorovaikutuksessa. Ymmärtämällä ensin ja puhumalla sen jälkeen. Kielen oppiminen on yhteisön jäsenyyteen kasvamista.

Kielen oppiminen on yhteisön jäsenyyteen kasvamista ja merkityksen neuvotteleminen on tärkeä osa kielen oppimista. Vuorovaikutus on keskeistä kielen oppimisessa. Puhumme lähikehityksen vyöhykkeestä, alueesta, jolta löytyy juuri meille sopiva vaikeusaste oppia kieltä. Ei liian helppo, eikä liian vaikea. Oppiminen sujuu parhaiten vuorovaikutuksessa, lähikehityksen vyöhykkeellä, avun kanssa ja neuvottelemisen kautta.


Optimaalinen tilanne oppia kieltä on, kun asiat, jotka osaan sanoa sisältyvät asioihin, jotka ymmärrän. Kun tunnen että on helpompi puhua kuin ymmärtää tulee hälytysvalojen alkaa syttyä ja on aika miettiä mikä oppimisprosessissa ei toimi ja mikä kompetenssialue on jäänyt liian vähälle.

Hyviä kielenoppimisen menetelmiä ovat esimerkiksi tarinat. Ne voivat olla tarinoita arkipäivästä, Raamatun kertomuksia tai lastentarinoita. Sanalistojen oppiminen ei useinkaan tue, vaan pikemminkin haittaa, kielen oppimista koska joillakin sanoilla ei ole vastinetta toisella kielellä ja sanat eivät tarkoita täysin samaa asiaa eri kielissä. Eri kielet myös ilmaisevat samat asiat eri tavalla, käyttäen kielioppia eri lailla.


OTA AIKAA, OLE VALMIS TEKEMÄÄN ITSESI NAURETTAVAKSI

Mielestäni meidän on tarpeen ottaa aikaa kielen ja kulttuurin oppimiselle. Monesti olemme niin tulosten hankkimisen huumassa, ettemme tajua miten tärkeää on ottaa aikaa ja opetella ensin kieli ja kulttuuri. Se ei ole vain meitä varten vaan myös paikalliset ihmiset tarvitsevat aikaa, jotta he voisivat arvioida meitä ihmisinä ja haluavatko he hyväksyä meidät osaksi yhteisöään ja omiin elämiinsä. Ilman tätä voimme saada tuloksia aikaan mutta me pysymme aina ulkopuolisina.

Kielen ja kulttuurin oppiminen, itsensä asettaminen haavoittuvaksi (lapsen asemaan ja ”naurettavaksi”) ja ajan ottaminen prosessia varten ovat loistava tapa yhteisöön sisälle pääsemiseen. Erityisesti alkuperäiskansojen parissa on merkittävää jos ”valkoinen ulkopuolinen” on valmis asettumaan lapsen ja oppijan asemaan ja kohtelemaan paikallisia opettajina ja aikuisina. Se osoittaa nöyryyttä tavalla, joka voidaan käytännössä ymmärtää sekä mahdollistaa kulttuuriin sisälle pääsemisen tavalla, joka ei mielestäni ole muuten mahdollista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti