Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan

Erityisoppilas laulaa Amatsonian viidakossa koulun juhlissa

Campana Cochan kichwa-kylän koulun erityisoppilas Douglas esiintyy koulun juhlassa Ecuadorin Amatsonian alueella.

STS-koulutus Bellavistan viidakkokichwa-intiaanikylässä

Maaliskuun alku hujahti ohi Punkuwaikon STS-Raamatuntarinan kertomiskoulutusta suunnitellessa. Kuten olen jo kertonut aikaisemmin tämä menetelmä on tarkoitettu erityisesti lukutaidottomille ja ihmisille jotka mieluummin oppivat suullisesti kuin luetun ja kirjoittamisen kautta.

Täällä Ecuadorissa yli 20% intiaaneista on täysin lukutaidottomia ja valtaosa lukee heikosti ja mieluummin oppii suullisesti kuin lukemisen kautta. Siksi onkin niin tärkeää että ihmisillä kylissä olisi mahdollisuus oppia Raamatun kertomuksia kuuntelemalla ja keskustelemalla niistä.

Keskiviikkona aloitamme ensin jatkokoulutuksen Amatsonian viidakossa pienessä Bellavistan kichwa-intiaanikylässä. Siellä pidettiin vuosi sitten peruskurssi missä minä sain kipinän ja kutsun Jumalalta STS-työhön. Nyt Bellavistan intiaanit ja kaksi intiaanimiestä Imbaburan provinssissa Andeilta opiskelevat voidakseen kouluttaa muita Raamatun-tarinoidenkertojiksi. 

Pääkouluttajamme vaihtui yhtäkkiä. Viime vuonna koulutuksen pitäneen irlantilaisen Bryanin äiti kuoli ja hän ei pystykään tulemaan paikalle. Lauantaina Ecuadoriin saapui USAlainen Dan joka tulee toimimaan Bryanin puolesta. Haastetta tilanteeseen tuo se että Dan ei osaa espanjaa juuri lainkaan. Minä ja Hanna Erikson tulemme toimimaan tulkkeina. Rukoilettehan meille jaksamista ja että löytäisimme juuri oikeat sanat ja termit. Ja viisautta ja kärsivällisyyttä Danille kun hän joutuu kamppailemaan kielen ja uuden kulttuurin kanssa. Sekä avointa sydäntä ja mieltä kaikille kurssin osanottajille. Myöskin Pyhän Hengen ilmestymistä meidän keskellämme jotta Jumala voisi murtaa sydämieämme ja miehiämme ja antaa meille paremman ymmärryksen hänen sanastaan.

Koulutus kestää viisi päivää, keskiviikosta sunnuntaihin. Sunnuntaina yöllä Hanna ajaa meidät Quitoon ja maanantaina Ecuadoriin saapuu lisää kouluttajia USAsta ja Paraguaysta jotka tulevat auttamaan meitä Punkuwaikon peruskurssille.

Punkuwaikossa on vielä moni asia kesken. Seurakuntalaiset haluavat laittaa ulkomaalaiset hotelliin nukkumaan ja viidakkointiaanit voisivat heidän mielestään nukkua kirkon sementtilattialla. Me emme tätä tahdo tehdä ja minun ehdotukseni oli että intiaanit voisivat mennä hotelliin, jos se on jo maksettu, ja me ulkomaalaiset nukumme kirkon lattialla. 

Rukoilettehan että Jumala avaisi ihmisten sydämet näkemään miten meidän ei tule arvostella ja tuomita toisiamme ja asettaa toista ihmistä tärkeämmäksi ja toista vähäisemmäksi, varsinkin kun olemme kaikki veljiä ja sisaria Herrassa. Pyydättehän yhdessä Jumalalta että saisimme kaikki nukkua samassa paikassa ja etteivät seurakunnat tuhlaisi vähiä rahojaan hotelliin.

Samoin pyydän teitä rukoilemaan jotta Jumala saisi kutsua oikeat ihmiset koulutukseen ja sinne saapuisi rohkeita ja Jumalaa rakastavia miehiä ja naisia jotka ovat valmiita kertomaan Jumalan sanaa perheenjäsenilleen, sukulaisilleen, naapureilleen, kylänsä asukkaille, muille ecuadorilaisille ja jopa ulkomaalaisille.

Tunnen että kutsuni on muodostaa Ecuadorin oma STS-tiimi joka voi kouluttaa ihmisiä sekä Ecuadorissa ja ulkomailla. Ja on ihmeellistä miten Jumala on valinnut viidakkointiaanit, ihmisryhmän joka on vähäisistä vähäisin täällä Ecuadorissa jonka katsotaan olevan täysin sivistymätön, mitätön ja mihinkään kelpaamaton, kouluttamaan muita ecuadorilaisia ja tuomaan heille tätä uutta menetelmää oppia Jumalan sanaa ja pystyä opettamaan sitä muille. Kiitos Jumalalle siitä!

Pyydättehän heille rohkeutta ja sitoutumista tiimiin. Ja että Punkuwaikon kurssilla voisimme löytää lisää palavia ihmisiä jotka myös tulisivat tiimimme jäseniksi.

Olkaa aina iloiset

Viikon Kuva Maailmalta - Link Up Party

Viikon Kuva Maailmalta on uusi Link Up Party suomalaisille bloggaajille. 

Joulukuussa aloitimme testillä joka ylitti kaikki odotukseni. Toivon että saamme tästä Link-Up Partyn joka tuo yhteen bloggaamista ja valokuvaamista rakastavia sisällöntuottajia ja bloggaajia ja tekee meidän kaikkien blogeistamme entistä parempia. Ja lisäksi saa meidät tutustumaan uusiin ja mielenkiintoisiin blogeihin, paikkoihin ja ihmisiin.

Uusille ystäville!

Jätä linkki omaan blogipostaukseesi jossa on ainakin yksi kuva jostakin puolelta maailmaa ja liity muiden bloggaajien seuraan. Muista mainostaa postaustasi käyttäen hastagia #viikonkuvamaailmalta

Tammikuussa aloitimme uuden perinteen. Valitsen jokaisesta Link-Up Partysta oman suosikkini. Eli Hostess Favorite palkinnon voittajan.

Tämä on täysin subjektinen valinta joka perustuu minun mielipiteeseeni. Yritän kuitenkin aina perustella sen kaikille osallistujille.

Viikon Kuva Maailmalta 7 - Link Up Partyn Hostess Favorite palkinnon voittaja on

Tällainen on tavanomainen safaripäivä Tansaniassa

Ihastuttavia kuvia, hyviä vinkkejä ja mielenkiintoista tarinaa safarilta Tansaniasta. Oma haaveeni on päästä Afrikkaan safarille joten postausta lukiessani ihastuin valokuviin ja kertomukseen kokemuksista safarin aikana. Melkein tuntui kun olisin jo itse siellä eläinten seassa.

Ehdottomasti kannattaa käydä tutustumassa postaukseen. Suosittelen!

Lisäksi joka viikko yksi blogipostaus voittaa Yleisön Suosikki palkinnon. Tämä palkinto perustuu tilastoihin, mikä on postaus joka on kaikkein eniten saanut klikkauksia. Eli joka on luettu kaikkein useimman kertaa ja josta siis te lukijat ja bloggaajaystäväni piditte kaikkein eniten.

Viikon Kuva Maailmalta 7 - Link Up Partyn Yleisön Suosikki palkinnon voittaja on 

VIISI VINKKIÄ BRYSSELIIN

Moni ei välttämättä lähde lomalle Brysseliin, mutta Merja oli sen tehnyt ja kertoo siitä meille blogissaan. Postaus on täynnä mielenkiintoisia vinkkejä paikoista käydä ja kohteista jotka pitää nähdä. Tämä postaus oli houkutellut useamman lukijan puoleensa.

Suosittelen!

Viikon Kuva Maailmalta Link Up Party jää lomalle koska lähden ensin Amatsonian viidakkoon reissulle intiaanikylään ja sen jälkeen Andeille toiseen intiaanikylään. Joten seuraava kerran Viikon Kuva Maailmalta tulee avautumaan huhtikuussa. Toivottavasti näen teidät kaikki täällä uudelleen!

Amatsonian alueen kichwa-intiaanien hääseremonia

Kuvaamani video Amatsonian alueen Kichwa-intiaanien hääseremoniasta Tenassa, Napon provinssissa.

Kariparti warmipartipash. Sulhanen ja morsian tanssivat. Morsiammen seurana hänen kummitätinsä sekä sulhasen äiti. Sulhasella seurueena kummisetä ja sukulaismies.

Morsian puetaan. Häntä pukemassa äiti, sulhasen äiti, kummitäti sekä sukulaisnaisia. Morsiamen äiti pitää puheen siitä miten hänen tulee kohdella miestään.

Mitä maksaisit hyvästä päiväkodista ja koulusta?

Ecuadorissa esikouluun mennään neljävuotiaana, silloin aloitetaan kouluvelvollisuus tai pakollinen koulussa istuminen.

Esikoulussa istutaan paikoillaan, harjoitellaan kynän käyttöä, opetellaan vokaaleja ja numerot yhdestä viiteen. Leikkimiselle on aikaa varattuna yksi puolentunnin välitunti päivässä. Välitunnin aikana syödään myös eväät, joten leikkimiseen ei lopulta jää paljoa aikaa.

Päiväkoti ei ole pakollinen mutta ecuadorilainen äitiysloma on kolme kuukautta. Mikä tarkoittaa että moni kolmekuukautinen vauva aloittaa silloin päiväkotielämänsä.

Kouluja on sekä yksityisiä että valtion ylläpitämiä. Valtion kouluissa ei ole kuukausimaksuja ja kirjat saa ilmaiseksi. Koulumateriaalit ja –puvut on kuitenkin vanhempien ostettava. Koulupäivä alkaa esikoulussa yleensä kello 8, ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat menevät kouluun kello 7 aamulla.

 Päiväkodit aloittavat päivänsä yleensä myös seitsemältä. Lapset saapuvat unisena paikalle, myöskin virallisiin päiväkodin omiin koulupukuihin pukeutuneina. Pienten lasten päivä saattaa jatkua hyvinkin myöhään, joissakin päiväkodeissa lapset lähtevät kotiin vasta kello kuusi illalalla, tai myöhemmin.

Päiväkodit ovat Ecuadorissa kaikki yksityisiä, rahaa tavoittelevia yrityksiä. Ne saattavat olla suuria laitoksia joissa on satoja lapsia, tai pienempiä vain muutaman kymmenen lapsen yksiköitä. Jokainen päiväkoti maksaa ja vanhemmat valitsevat päiväkodin lapselleen maksukykynsä mukaan.

Joissakin päiväkodeissa ollaan kielikylvyssä, käydään maatilalla tai vuoristokiipeillään. Toisissa lapset istuvat päivän sisällä ja ainoa ulkoilumahdollisuus on pieni sementillä päällystetty piha.

Henkilökunnan taso vaihtelee huimasti. Nykyisen lainsäädännön mukaan päiväkodissa pitäisi olla lastenpsykologi ja lastentarhanopettaja, aina tiettyä lapsimäärää kohden. Käytännössä kalleimmissa päiväkodeissa löytyy lastenpsykologeja ja lastentarhanopettajia lain määräämä määrä ja jopa enemmän, halvemmissa niitä on hyvällä onnella yksi tai ei lainkaan.

Monesti edullisten päiväkotien henkilökunta koostuu yhteisöäideistä, eli kouluttamattomista naisista joilla on omia lapsia ja jotka sen tähden nähdään päteviksi pitämään huolta myös toisten lapsista.

Yhteisöäidit osaavat pukea lapset ja syöttää heidät. He osaavat myös valvoa kun lapset leikkivät sisällä tai ulkona. Mutta heillä ei ole kykyä valvoa lapsen kehitystä ja tukea sitä.

Joka vuosi Quitoa, ja Ecuadoria, ravistelevat päiväkotiskandaalit. Lapsia pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi. Vauvat kuolevat päiväkoteihin koska heistä ei ole pidetty huolta. Tai käy ilmi että kaikki päiväkodin lapset on huumattu opiaateilla päivän ajaksi jotta he nukkuisivat kiltisti eivätkä häiritsisi henkilökuntaa.

Kukaan ei oikeastaan valvo mitä päiväkodissa tapahtuu, jos lapsen vanhemmat eivät sitä tee. Eikä kukaan arvosta päiväkodin henkilökunnan työtä. He saavat minimipalkan, vähän päälle 320 euroa kuukaudessa. Monesti saman palkan saa, oli yhteisöäiti tai yliopistosta valmistunut lastentarhanopettaja.

Opetusala on Ecuadorissa yksi vähiten arvostetuista aloista. Sitä opiskellaan jos ei osaa mitään muuta. Ja tulokset ovat sen laatuisia.

Itse olen opettaja, Ecuadorissa opiskellut. Kun poikani alkoi kasvaa, menin töihin päiväkotiin jossa hän oli oppilaana. Kun hän lähti kouluun, tahdoimme miehini kanssa mieluummin maksaa vähän enemmän jotta hän voisi olla turvallisesti koulussa ja lisäksi oppisi jotakin. Kaikilla ei kuitenkaan ole tätä mahdollisuutta.

Vuosien varrella erityisopetuksessa työskennellessäni olen törmännyt liian suureen määrään lapsia joita on pahoinpidelty tai hyväksikäytetty seksuaalisesti päiväkodissa tai koulussa. Liian suuri määrä on jo yksi, mutta valitettavasti lapsia on tullut huomattavasti enemmän vastaan.

Lisäksi olen työskennelly aivan liian suuren lapsimäärän kanssa joka ei ole koulussa oppinut lukemaan tai laskemaan, koska opettajaa ei ole ollut. Tai opettaja ei ole halunnut opettaa kyseistä oppilasta tai opettajalla ei ole ollut aikaa koska luokkakoko on liian suuri. Tai joskus jopa koska opettaja ei ole itse osannut.

Jos et mitään muuta osaa, ainakin voit opiskella opettajaksi.

Ja tämä asenne näkyy. Se näkyy lasten elämässä, se näkyy perheiden elämässä ja se näkyy koko valtion elintasossa.

6,8% ecuadorilaisista on täysin lukutaidottomia. 20,4% intiaaneista Ecuadorissa on myöskin täysin lukutaidottomia. 9% ecuadorilaisista ei ole käynyt peruskoulua. Ecuadorissa peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Kaupungeissa peruskoulua käydään täydet kymmenenvuottaa, maaseudulla peruskoulussa viivytään noin seitsemän vuotta.

Opetuksen tasosta ei kannata kauheasti puhua. Nyt opettajilta jo vaaditaan alemman asteen yliopistotutkintoa. Silti käytännössä maaseudulla vielä moni opettaja on käynyt vain opettajan ammattikoulun tai lukion.

Jos jollakin on arvoa, niin lastenkehityksellä, siitä huolehtimisella ja sen takaamisella. Ja sen pitäisi näkyä myös rahamääränä joka siihen laitetaan.

Totuus on että jos opetuksesta ja lasten kehityksestä ei makseta rahana, se maksu lähtee irti jollain muulla tavalla. Ja tuo toinen tapa voi olla yhteiskunnalle, perheille ja varsinkin lapsille itselleen paljon kalliimpi.

Tahdotaanko Suomessa tulla samaan tilanteeseen kuin Ecuadorissa? Kuinka paljon Suomi on valmis maksamaan?