Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä, kolmas adventtisunnuntai

Tälle adventtikaudelle työntäytyy väkisin Johannes Kastajan kömpelö, ei-toivottu hahmo. Muistat varmasti hänet. Hän on pukeutunut hiuspaitaan. Hän syö villihunajaa ja heinäsirkkoja.

Hän tulee vihaisena ja vaativana, suorastaan uhkaavana. Hän puhuu oikeastaan ​​vain yhden sanan: kadu! Tunnista vaara, johon olet joutunut, ja muutu.

Evankeliumin kertomuksessa Johannes ilmentää Tooran vaatimuksen parasta ja viimeistä vanhaa perinnettä. Hänellä on tämä syvä kiireellisyyden tunne maailmaa kohtaan, mutta se ei ole uutuuden kiire. Se on kiireellinen uhka ja vaara, varoitus maailmantilanteesta. Hän tulee kertomukseen ensimmäisenä. Jeesuksen edellä. Hän on avaintekijä adventtikertomuksessa.

Kun Jeesus ilmestyy näyttämölle, Johannes Kastaja tunnistaa Jeesuksen suuruuden, joka on suurempi kuin kaikki menneisyys - suurempi kuin Johannes, suurempi kuin kaikki muinaiset muistot ja toivot. Kun Jeesus tulee kertomukseen, Johannes sanoo nopeasti, äkillisesti ja varauksetta Jeesuksesta ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä”. (Johannes 3:30)

Mitä tehdä, kun odotamme tätä adventtiaikaa? Siirry Jesajan suuresta visiosta Johanneksen kurinalaisuuteen. Jos Johannes ilmentää kaikkea vanhaa ja Jeesus kaikkea uutta, ota adventtityöksesi väheneminen ja kasvu.

Tehkää tietä Kuninkaalle!

Johanneksen kehoitus katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnit. Jeesus on tulossa! Hän on Karitsa joka uhrataan meidän puolestamme. Hän ottaa meidän syntimme, meidän rikkomuksemme, meidän kipumme ja sairautemme kannettavakseen. Hän tekee meistä vapaita!

Tunnetko olosi vapaaksi tänä adventtina? Oletko kyennyt lepäämään? Ottamaan aikaa itsellesi, aikaa odottaa joulua ja nauttia siitä? Oletko sallinut itsesi pysähtyä ja unohtaa työn, kodin, perheen, ystävät, harrastukset, rahahuolet ja kaiken muun mitä kannamme mukanamme? Oletko elänyt tässä hetkessä, tässä odotuksessa, tässä adventissa?

Me saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Me saamme levätä ja laskea taakan suurempiin käsiin. Me saamme pysähtyä ja nauttia. Me saamme elää tässä hetkessä, nauttien Hänen läsnäolostaan joka on paljon meitä suurempi.

Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä. Vapahtaja oli pian tuleva! 

Kristuksen tulemisessa toteutuivat pelastuksen ajan merkit. Hänessä meistä on tullut vapaita. Hänessä voimme luottaa siihen että kaikki meidän taakkamme on otettu pois. Hänessä saamme olla, hengittää rauhassa ja elää tätä hetkeä.

Vähennä elämästäsi kaikki vanha, tavanmukainen ja tuhoava, jotta Jeesuksen uusi elävä voima kasvaisi sinussa. Vähennä ahneutta ja kiihkeää kulutusta, yksinkertaisen. Elämää antavan jakamisen lisäämiseksi. Vähennä pelkoa ja puolustelua. Lisää elämää antavaa myötätuntoa ja anteliaisuutta. 

Vähennä vilpillisyyttä ja teeskentelyä, jotta voisit lisätä elämää antavien totuuksien kertomista toisille. Totuuden kertomista sinusta ja naapuristasi, yhteiskuntamme sairaudesta ja sen syistä. 

Vähennä vihamielisyyttä ja vieraantumista, parantumisen ja anteeksiannon lisäämiseksi. Ne ovat lopulta ainoat elämän lähteet.

Vähennä itseäsi ja anna Jeesuksen kasvaa!

Adventti valmistelee meitä suuria lupauksia varten. Se edeltää jotakin erinomaista, juhlallista, hämmästyttävää ja ihmeellistä. Ennen kuin tämä ihmeellinen saapuu on kuitenkin päivittäisiä oppitunteja. 

Adventin päivittäisiä harjoituksia, työtä, joka vaatii aikaa ja tarkoituksellisuutta. Pysähtymistä ja ajan ottamista meidän itsemme ja Jumalan väliseen yhteyteen. Sen myöntämistä, että tarvitsemme tätä yhteyttä. Sen myöntämistä, että tarvitsemme Jeesusta ja hänen pelastavaa työtään.

Adventti ei ole rentoa odotusta. Se on vaativa työ. Se vaatii sekä Jumalan valtakunnan kasvamista elämässäsi että päivittäistä vähenemistyötä, jotta Jeesus ja Jumalan näky rauhasta voisivat kasvaa.

Adventin työ on raskasta ja kivuliasta. Se on myös iloista ja kevyttä. Se on täynnä itkua ja kyyneliä, sekä iloa ja riemua. Se on meidän itsemme löytämistä, jotta voisimme antaa itsemme lahjana Jumalle. Se on Jumalan löytämistä, jotta Hän voisi antaa itsensä lahjana meille.

Tänä adventtikaudena, taivaallinen Isä, avaa sydämeni vastaanottamaan parannuksen kovaa sanaa. Avaa myös sydämeni vastaanottamaan parannuksen riemua ja iloa. Anna minulle mahdollisuus vähentää elämissämme olevia vanhoja, tavanmukaisia ja tuhoavia asioita, jotta Jeesuksen uusi elämää antava voima kasvaisi suureksi minussa. Auta minua vähenemään, jotta sinusta voi tulla suurempi minussa. 

Aamen.