Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. kesäkuuta 2021

Minkälaista on elämä Ecuadorissa?

Kichwa-alkuperäiskansaan kuuluvia koululaisia Ecuadorin Amatsonian alueelta.

Elämä on aikalailla samanlaista, oli sitä missä tahansa. 

Ecuadorissa ihmiset nousevat yleensä aikaisemmin kuin Suomessa. Koulu alkaa kello 7 aamulla ja silloin mennään myös töihin. Illalla mennään myös aikaisemmin nukkumaan. Koulusta päästään viimeistään kello 13:30, alakoululaiset yleensä jo kello 12.

Keskipäivän jälkeen syödään iso ateria johon kuuluu keitto sekä pääruoka, yleensä aina riisiä yhdessä perunoiden tai pastan kanssa, sekä salaatti ja lihaa tai kalaa. Koulussa ei saa ruokaa, jos haluaa syödä pitää tuoda eväät kotoa mukana tai ostaa koulun kahvilasta tai kioskista.

Kichwa-alkuperäiskansaan kuuluva nainen lapsensa kanssa Ecuadorin Amatsonian alueelta.

Lapsilla on todella paljon läksyjä. Niiden tekemisessä menee usein hyvin myöhään, kaupungissa yleensä viikolla ei nähdä kavereita tai leikitä ulkona kuin koulussa. Ja sielläkin on vain yksi välitunti joka on vähän yli 30 min pitkä. 

Nyt covid19 pandemian aikana lapset ja nuoret ovat opiskelleet koko tämän ajan kotonaan. Tuhannet oppilaat ovat sen tähden jääneet pois opetuksen parista koska maaseudulla ei ole internetiä eikä mahdollisuutta osallistua opetukseen. 

Kichwa-alkuperäiskansaan kuuluvia miehiä Ecuadorin Amatsonian alueelta.

Viikonloppuna monet viettävät aikaa yhdessä sukulaisten kanssa, silloin voi leikkiä serkkujen kanssa. Harvemmin koulukavereiden tai muiden ystävien.

Maaseudulla lapset auttavat kodin töissä, ruokkivat eläimet, auttavat kylvännässä ja sadonkorjuussa ja hoitavat nuorempia sisaruksia. Mutta siellä heillä on myös enemmän vapautta ja jos lähellä asuu samanikäsiä lapsia on mahdollista leikkiä yhdessä ja viettää aikaa myös viikolla, ei vain viikonloppuisin. Tosin ensin pitää saada kotityöt ja läksyt tehdyksi.

Kaakaopuu ja hedelmän alku Ecuadorin Amatsonian alueella.

Työpäivät ovat kaupungissa pitkiä. Työmatkat lisäävät päivän pituutta vähintään tunnin, isommissa kaupungeissa jopa kolme tai neljä tuntia. Lisäksi päivällä on pitkä ruokatunti joka ei kuulu työaikaan, joskus jopa kaksi tuntia että työntekijät varmasti ehtivät käydä syömässä. 

Lounasravintoloita on joka puolella ja ne ovat edullisia ja ruoka on hyvää mutta isoissa kaupungeissa liikenteeseen kuluu todella paljon aikaa ja pienemmillä paikkakunnilla ihmiset yleensä käyvät omassa kodissa syömässä, jos se vain on mahdollista.

Kichwa-alkuperäiskansan kylä Ecuadorin Amatsonian alueelta.

Illalla ennen seitsemää on toinen iso ateria jossa myös syödään keitto ja pääruoka. Maaseudulla monet syövät myös aamupalaksi yhtä ison aterian. Vuoristossa syödään riisia ja perunaa tai pastaa. Rannikolla ja viidakossa riisiä ja erilaisia banaaneja sekä maniokkia.

Lauantaisin monet vanhemmat työskentelevät ja lapset tekevät läksyjä kotona. Sunnuntaina perhe lähtää yhdessä ulos. Kaupungeissa ihmiset lähtevät puistoihin ja viettävät päivän siellä urheillen, pelaten ja erilaisissa aktiviteeteissa. 

Napo-joki ja jokimaisemaa Ecuadorin Amatsonian alueelta. Viidakossa joet ovat tärkeitä kulkuväyliä.

Puistoissa on pieniä lampia ja ihmiset voivat vuokrata soutu- tai polkuveneitä, vuokralla on myös polkupyöriä ja polkuautoja sekä pattereille toimivia autoja lapsille. Usein voi myös ratsastaa poneilla tai taputtaa ja ruokkia erilaisia eläimiä. Lapsille on leikkipaikkoja, keinuja, kiipeilypaikkoja ym. Katuartistit kertovat vitsejä, esittävät sketsejä, piirtävät pilakuvia jne.

Maaseudulla ihmiset kiipeävät vuorille, lähtevät järven, joen tai meren rannalle, kuumille lähteille tai vesiputuoksen luokse, yleensä sunnuntai vietetään yhdessä luonnossa. Toisin kuin kaupungeissa, erilaisia kaupustelijoita on vaikea löytää ja eväät pitää ottaa itse mukaan. Tai sitten ruoka kalastetaan tai pyydystetään päivän aikana ja kotoa mukana otetut ainekset valmistetaan yhdessä avotulella ateriaksi.

Leikkikenttä Amatsonian viidakkoalueelta.

Maaseudulla ihmisten pitää kuitenkin muistaa eläinten tarpeet, niitä ei voi jättää kotiin yksin koko päiväksi. Lisäksi maatyötä tehdään viikonloppuisin koska viikolla miehet lähtevät kaupunkiin etsimään hanttitöitä kuten rakennukselle töihin.

Kotona äidit pitävät perhettä koossa yhdessä isovanhempien ja tätien kanssa. Maaseudulla perheet ovat isoja ja samassa talossa saattaa asua useampi sukupolvi yhdessä. Serkkuja ei ole vaikea löytää leikkikavereiksi tai lastenvahti löytyy helposti kun samassa talossa asuvat yhdessä isovanhemmat, sisarukset ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa.

Amatsonian alueella talon alapuoli toimii ylimääräisenä huoneena kuumina päivinä.

Kaupungeissa isovanhemmat asuvat usein yhdessä yhden lapsensa perheen kanssa. Muut lapset asuvat omissa kodeissaan, joka samassa kaupungissa tai eri puolella Ecuadoria. Perheet eivät ole yhtä suuria kuin maaseudulla. Ecuadorilainen ihanne on kaksi lasta, mielellään yksi tyttö ja yksi poika.

Elämä Ecuadorissa riippuu myös paljon siitä asutko Andeilla, Amatsonian alueella, Tyynen valtameren rannikkoalueella vai Galapagos-saarilla. Jokaisella alueella on oma ilmastonsa sekä kulttuurinsa ja perinteensä.

Kichwa-aluperäiskansan nainen Amatsonian alueelta perinteisen kantokorin kanssa.

maanantai 9. lokakuuta 2017

Ilman Vettä ja Veden Kanssa

Quiton pohjoista keskustaa. Quito on pitkässäja kapeassa laaksossa 2800 metrin korkeudella. Maantiede on tehnyt Quitosta pitkän ja kapean kaupungin. Varsinaisen Quiton kaupungin pituus on 80km mutta laita-alueet jotka myös lasketaan Quitoon kuuluviksi (ainakin kun kaupungille pitää maksaa veroja tai muita maksuja) tekevät kaupungista melkein 150 km pitkän. Leveyttä laaksolla on vain 5km.

Pohjois-Quiton keskustaa. Muodosta ja pituudesta johtuen Quitolla on useampi keskusta. Kuva on otettu Naciones Unidas kadulla. Quitoa ympäröivät aina vuoret. Ne tekevät kaupungilla suunnistamista paljon helpompaa.


Pohjois-Quitoa, taustalla Guagua Pichinchan tulivuori joka on purkautunut useampia kertoja vuosien kuluessa. Tämä ei oikeastaan ole Quitoa (paitsi kun pitää maksaa verot kaupungille) mutta Quito on kasvanut niin paljon että tämä Pïsullin intiaanikylä on nykyään käytännössä osa Quiton kaupunkia.

Viime maanantaina pääsin vihdoinkin suihkuun lämpöisessä ja runsaassa vedessä! Vettä tuli paineella ja se lämpeni kunnolla!

Meiltä meni sunnuntaina vesi pois kokonaan. Sitä ennen viikolla vettä tuli huonolla paineella ja se ei oikein ikinä lämmennyt kunnolla.

Pahin hetki oli juuri lauantai-iltana kun täällä Quiton jääkylmässä ilmassa pesin itseäni haalella vedellä jota tuli pienenä norona hanasta. Silloin alkoi kiukuttaa ja kunnolla.


Vanhan, eli koloniaalisen, Quiton katu ja alhaalla näkyy yksi alueen monista kirkoista. Quitossa on ollut asutusta vuosisatojen, ja tuhansien, ajan. Vanhimmat arkeologiset löydöt asutuksesta Quiton alueella ovat n. vuodelta 1030 ennen Kristusta. Quiton koloniaalinen keskusta on maailman ensimmäinen UNESCOn kulttuurillinen suojelukohde ja parhaiten säilynyt koloniaalinen alue koko Latinalaisessa Amerikassa.
San Franciscon, eli pyhän Fransiskuksen, kirkko ja luostari Quiton koloniaalisessa keskustassa, samannimisen aukion reunalla. Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1537 ja se otettiin käyttöön vuonna 1705. Sen historia on täynnä legendoja ja erilaisia quitolaisia hahmoja ja henkilöitä.

Kichwa-alkuperäiskansan naisia ja miehiä Etelä-Ecuadorista San Franciscon aukiolla Quiton koloniaalisessa keskustassa.

Quito on vähän yli 2800 metrin korkeudella, meidän kotimme vielä n. 3000 metrissä. Ja vesi tulee suoraan jäätiköltä. Ei siinä ihan jääpaloja ole mukana mutta melkein.

Sunnuntaina harmitti kun ei saanut pestyä astioita. Ruokakin piti laittaa puollovedestä ja miehen uniformua ja pojan koulupukua ei saanut pestyä, kun ei ollut vettä.

Illalla poika alkoi kysellä joko vesi on tullut takaisin kun pitäisi päästä suihkuun. Ei, vesi, ei olut tullut takaisin.

Antisanan tulivuori meidän kotikaupunginosastamme nähtynä. Antisana on Ecuadorin neljänneksi korkein tulivuori (5704 metriä). Se sijaitsee noin 50 km päässä Quitosta kaakkoon.

Cotopaxin tulivuori meidän kotikadultamme nähtynä. Cotopaxi (5911 metriä) on Ecuadorin toiseksi korkein tulivuori ja yksi maailman korkeimmista aktiivisista tulivuorista. Cotopaxi on noin 50 km Quitosta etelään, elämme siis tulivuorten ympäröimänä. Viimeksi Cotopaxi purkautui 14. 08. 2015 jolloin Ecuadoriin julistettiin poikkeustila. Purkautumisprosessi on vieläkin kesken, mutta parempi niin koska jos tulivuori purkautuu agressiivisesti kerralla, tulee kivenlohkareita satamaan Quitoon saakka. 

Mieskin kaipasi suihkua. Normaalisti hän käy illalla suihkussa ettei aamulla tarvitsisi nousta töihin viittä aikasemmin. Nyt se ei valitettavasti onnistunut.


Maanantaiaamuna se kauan kaivattu vesi sitten vihdoin ja viimein saapui ja kyllä me kaikki kolme kävimmekin ilolla suihkussa. Minä pesin vielä kaksi koneellista pyykkiä, kolmas jäi odottamaan. Ja sain pestyä koneellisen astioitakin.

Meidän Mikkis opettelee ajamaan polkupyörää Carolinan puistossa. La Parque de Carolina, Carolinan puisto, on Quiton puistoista suurin (67 hehtaaria). Siellä voi harrastaa monia eri urheilulajeja. Puistossa on myös kasvitieteellinen puutarha ja tekojärvi.


Mikkis hyppii ruutua meidän kotipihassa, serkkujen, tätien ja isänsä kanssa. Meidän talomme on tuolla perällä. Miehen sisaret perheineen asuvat vasemmalla olevassa kirkkaan sinisessä talossa. Enimmäkseen on oikein mukava asua suvun kanssa yhdessä, välillä ei sitten niin ihanaa.

Tuli mieleen kun Amatsonian alueella asuessa välillä vesi oli poissa viikonkin. Ja sitten piti lähteä töihin ja pojan kouluun. Minä kävin yleensä suihkussa rännin alla.

Kun satoi vettä tuli enemmän kuin normaalista suihkusta. Pelkästään sateessa seistessä kastui ihan litimäräksi, saati jos astui rännin alle mistä katolta tuleva sadevesi oikein pulppusi ja pauhoi.

Minä (oikealla) ja Napon provinssin kaksikielisen opetushallituksen entinen johtaja Blas Chimbo. Kuva on yhden erityisopettajille pitämäni koulutuksen jälkeen. Sain olla mukana ensimmäistä kertaa Ecuadorissa kehittämässä alkuperäiskansojen opetuksen yhteyteen inklusiivistä ja erityisopetusta. 

Minä (keskellä sinisessä paidassa) ja erityisopettajia kaksikielisen opetushallituksen "synttäreillä". Esittelimme inklusiivista ja erityisopetusta ja kehittämäämme mallia siihen. Valitettavasti kaksikielinen opetusjärjestelmä maassa suljettiin 24 vuoden toiminnan jälkeen edellisen presidentin hallintokaudella. Alkuperäiskansoja edustavat järjestöt ovat esittäneet nykyiselle presidentille lausunnon edellisen hallituksen huonosta politiikasta alkuperäiskansoja kohtaan ja heidän oikeuksiensa loukkaamisesta ja pyynnön että monet päätöksistä käsiteltäisiin uudelleen.

Pitkä paita vain päälle ja sitten saippuaa joka puolelle ja shamppoot hiuksiin. Ei siinä ihan sataprosenttisen puhtaaksi tullut mutta olo oli paljon parempi kuin jos olisi lähmäillyt hikisenä ja likaisena ympäriinsä.

Pojalle vesi piti kantaa suihkuun ja kaataa päälle. Tuli mieleen lapsuuden mökkeily.

Río Sol uimala Tena-joen varrella Mullunan kichwa-kylän vierellä. Yksi minun suosikki paikoistani. Poika piti enemmän uima-altaista ja joelle joutui viemään pakolla tai lahjonnalla (kaveri mukaan ja pitsalle jälkeenpäin).
Yksi ihana asia Ecuadorissa ovat orkideat. Ecuadorissa on erilaisia orkidealajeja 0 metrin korkeudelta 4500 metrin korkeudelle. Kaikkiaan Ecuadorissa on 4209 eri lajia orkideoita. Suurimmat ja komeimmat löytyvät tietenkin Amatsonian alueelta. Tämä suoraan maasta kasvava laji on yksi minun suosikeistani.

Puusta roikkuvat pussukat eivät ole kummallisia hedelmiä vaan oropedulan eli kuhankeittäjän pesiä. Kichwat kutsuvat lintua mancoksi koska se kutoo pesänsä niin taitavasti ja se on osa heidän tarustoaan ja kulttuurillisesti hyvin tärkeä lintu.

- Pistä shamppoota hiuksiin ja saippuaa joka paikkaan. Nyt äiti kaataa vettä päälle. Hankaa! Hankaa! Kaikki saippua ja shamppoo pois!

Poika epäili alkuun että tuleeko tällä tavalla ollenkaan puhtaaksi. Minä olin sitä mieltä että ainakin puhtaammaksi kuin jos ei olisi pessyt itseään ollenkaan.

Meidän Mikkis kanootin kyydissä Misahuallissa. Puerto de Misahualli on täällä Ecuadorissa varsin kuuluisa joki-uimaranta. Pienen kylän reunalla on todella kaunis hiekkaranta kohdassa jossa Misahualli ja Napo joki kohtaavat. Misahuallista pääsee myös kanoottiretkille pitkin Napo-jokea ja voi käydä tutustumassa joen-varrella oleviin Kichwa-kyliin.

Mikkis rakastaa eläimiä ja yksi hänen haaveistaan on ollut saada oma boa-käärme. Tämä käärme olisi kuulemma ollut juuri sopiva pienelle pojalle. Kuvassa ilme "äiti ihan oikeasti etkö aio ostaa mulle tätä boaa vaikka se on tosi ihana ja mä haluan sen tosi kovasti". Kauppias vielä näytti miten se olisi mahtunut hyvin vaikka shortsien taskuun, eikä söisi paljon ja olisi muutenkin ollut tosi helppohoitoinen.

Misahuallissa asuu apina-lauma. Ympäristöministeriö siirsi ne syvemmälle Amatsonin viidakkoon mutta muutaman kuukauden päästä joukko rähjäisiä ja laihoja apinoita saapui voitonriemuisesti takaisin kotiinsa. Sen jälkeen ne ovat taas lihoneet turistien antimeilla. Ja ympäristöministeriö totesi että tämä oli apinoiden kotialue jossa ne itse halusivat asua. Eli uutta pakkomuuttoa ei näillä näkymin aikanaa ole edessä.

 Mahdollisuuden mukaan kävimme joella uimassa tai maksoimme  uima-allas uintikerran jotta pääsimme käyttämään suihkuja. Ja tietysti sitä allastakin.

Vesi on aika yksinkertainen asia mutta elämä on aika mahdotonta ilman sitä. Ja paljon parempaa kun sitä tulee hanoista kotiin saakka.

Honorable Consejo Provincial de Napo -koulu pienessä Kichwa-kylässä parin tunnin ajomatkan päässä Tenasta. Kouluvierailut ovat aina mielenkiintoisia ja lapset suorastaan hurmaavia vaikka ajomatkat ovatkin pitkiä ja tiet todella huonokuntoisia. Välillä teitä ei ole ja matkaa pitää jatkaa kanootilla.

Tässä autolautta Napo-joen yli, toinen tapa päästä perille olisi kanootti mutta sen jälkeen olisi edessä pitkä kävelymatka viidakon halki. Tämä on vähän kehuskelukuva. Auto piti peruuttaa lautalle ja sain sen tehtyä ilman mitään ongelmia :)

Raamattu ja vesi


Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
Psalmi 1:3

Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.
Psalmi 42:2

Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Sananlaskut 18:4

Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin; minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi.
Jesaja 41:18

Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin ehtymätön puro.
Aamos 5:24

mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
Johanneksen evankeliumi 4:14