Kertomus riittää -kurssi Chiriwasin kylässä

Chiriwasin nimi tarkoittaa kylmää taloa ja kylä sijaitsee Imbabura tulivuoren rinteellä missä kylmät tuulet piiskaavat sitä melkein jatkuvasti ja se usein on sumuun kääriintynyt tai jopa pilvet laskeutuvat niin alas että peittävät kylän.

Chiriwasiin meidät kutsui paikallinen baptisti-seurakunta. Heidän pastorinsa sekä muutama seurakuntalainen oli mukana viime vuonna Punkuwaykun peruskoulutuksessa ja he tahtoivat nyt että koko seurakunnalla olisi mahdollisuus oppia kertomaan Raamatun kertomuksia ja tutkiskelemaan niitä.

Punkuwaykun jatkokoulutuksen päätyttyä haastoimme punkuwaykulaisia mukaamme Chiriwasiin, mukaamme innostui kaksi nuorta miestä, Vicente ja Jorge. Rukoilettehan heidän molempien puolesta sekä heidän perheittensä puolesta.

Chiriwasissa koulutuksessa oli mukana suuri joukko lapsia ja nuoria. Eräs heistä, Santiago nimeltään, tuli kurssille äitinsä pakottomana ja ensimmäiset päivät enimmäkseen hoiti myös kurssilla mukana olevansa vanhemman sisarensa vauvaa.

Mutta Raamatun kertomukset muuttivat jotakin 14-vuotiaan nuoren miehen sydämessä. Kun hän toiseksi viimeisenä päivänä, perjantaina, kertoi kertomuksen Jeesuksen lähetyskäskystä toiselle ryhmälle, se selkeästi kosketti hänen sydäntään. Kertomuksen jälkeen hän sanoi minulle tulleensa kurssille vain koska äiti oli hänet pakottanut ja että hän oli ollut enemmän kuin isänsä, joka oli ennen seurakunnan aktiivinen jäsen mutta sitten erilaisista syistä jäänyt pois ja nyt ei oikein enää edes uskonut Jumalaan.

”Mutta nyt minä tiedän että Jumala on olemassa ja että Hän on todella mahtava. Ja minä haluan oppia yhä enemmän Hänestä ja haluan opiskella pastoriksi kun olen aikuinen. Ja haluan kertoa isällenikin miten mahtava Jumala on ja tuoda hänet uudelleen seurakuntaan.” Santiago kertoi minulle.

Mukana olivat myös siskokset Sara (9 v) ja Noemi (10 v) äitinsä kanssa. Molemmat kertoivat oman kertomuksensa pienryhmissä. Saran kertomus palavasta pensaasta ja Mooseksesta sai paljon hämmästystä aikaiseksi aikuisissa kuulijoissa terävien kysymystensä takia. Noemi ryhmässä oli mukana Chiriwasin pastori ja oli ihana nähdä miten rohkeasti nuori tyttö kertoi Raamatun tarinan ja esitti kysymyksiä kuulijoilleen.

Kaksi kurssin nuorta osaanottajaa, sisarukset Rut (11 v) ja Josué (10 v) innostuivat Raamatun kertomuksista niin paljon että lähtivät, vanhempiensa luvalla, toisen Vapaakirkon lähetin Hannan Eriksonin mukana viidakkoon jotta voisivat osallistua myös Tenassa pidettävälle peruskurssille ja olla apuna siellä.

Myös Jorge ja hänen vaimonsa Norma, sekä heidän 5 vuotias poikansa Natán, lähtivät viidakkoon meidän mukaamme. Ennen lähtöämme Norma kertoi minulle heidän rukoilevan etteivät saisi töitä Tenan kurssin ajalle voidakseen lähteä mukaan. Norma on ompelija ja tekee äitinsä kanssa perinteisiä intiaanivaatteita kylien naisille ja Jorge on puuseppä.

”Tuntuu hassulle pyytää Jumalalta ettemme saisi töitä kun muut rukoilevat että Jumala antaisi heille työtä. Mutta me tunnemme sydämissämme että Jumala on kutsunut meidät lähtemään Tenaan ja tekemään Hänen työtään ja jos joku pyytää meidät nyt töihin niin emme pääsekään lähtemään.” Norma sanoi minulle.

Norma on yksi Punkuwaykun naisista jotka osallistuvat maanantaisin pidettävään naisten Raamatun opintoryhmään.