Näytetään tekstit, joissa on tunniste Galapagos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Galapagos. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Galapagos - Isla Santa Cruz - Fisherman's Wharf

Kalastajien satama Santa Cruz saarella Galapagoksella.




Merileijona odottaa ruokaansa. Pelikaanijengi on vähän kärsimätön mutta parhaat palat menevät merileijonalle.

maanantai 13. marraskuuta 2017

Gálapagossaaret - Paratiisi Maan Päällä




Minkälainen on paratiisi maan päällä? Onko se turkoosin sinistä vettä silmän kantamattomiin? Valkoisia hiekkarantoja, palmuja ja auringonpaistetta? Eläimiä jotka eivät pelkää ihmisiä vaan tulevat luoksesi uteliaina ja ystävällisinä?  Koskematonta ja puhdasta luontoa jonka kauneus salpaa hengen?

Jos näin on, sinun täytyy vierailla Galápagossaarilla.




Galápagossaaret on 13 vulkaanisen pääsaaren ja kuuden pienemmän saaren muodostama ryhmä Tyynessä valtameressä 1000 kilometriä länteen Etelä-Amerikassa sijaitsevan Ecuadorin rannikolta. Saariryhmä kuuluu Ecuadorille. Unesco lisäsi Galápagossaaret vaarantuneiden maailmanperintökohteiden listalleen kesäkuussa 2007. Saaria uhkaavat järjestön mukaan turismin lisääntyminen, tulokaseläinlajit ja maahanmuutto.

Itse vierailin kolmella saarella, San Cristobalilla, Santa Cruzilla ja Baltralla. Matka oli aivan liian lyhyt, olen varma että minun on tarkoitus asua Galapagoksella. Tai ainakin viettää mahdollisimman paljon aikaa siellä, nauttien hiekkarannoista, aurinkoisesta säästä, ystävällisistä eläimistä ja ottaen valokuvia kaikesta tästä.




Galápagossaaret tunnetaan erityisesti endeemisistä eli vain saarella elävistä kasveista ja eläimistä. Charles Darwinille niiden tutkiminen loi perustan teorioille luonnonvalinnasta ja evoluutiosta. Saarilla pesii useita lintulajeja, jotka monet ovat asuneet siellä vuosituhansia. Joitakin eläinlajeja ei tavata missään muualla. Saarilla elää muun muassa jättiläiskilpikonnia, joiden mukaan saariryhmä on saanut nimensä. Galapagossaarilla eläimet saivat elää rauhassa pitkään ihmisten tuloon saakka. Saariryhmältä tavattavat darwininsirkut muodostavat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin.

Galápagossaaret sopii luonnosta ja aktiivilomasta kiinnostuneille. Saarilla näkee ainutlaatuisia eläimiä: merileguaaneja, jättiläiskilpikonnia, sinijalkasuulia ja vasarahaita. Vastoin yleistä käsitystä Galápagos sopii mainiosti myös omatoimimatkan kohteeksi: saarilla on majataloja, ravintoloita ja julkista lauttaliikennettä.

Oli todellinen elämys kohdata galapagos-kilpikonnat luonnossa, samoin kuin merileguaanit. Mutta suosikkini kaikista saaren eläimistä olivat merileijonat. Ne veivät sydämeni.




Poikkeuksellisen luotokohteen Galápagossaarista tekee se, että suuri osa eläimistä on täysin pelottomia. Merileijonat, pingviinit ja sinijalkasuulat eivät ole oppineet säikkymään ihmisiä. Pelottomuuden huomaa parhaiten puolimetrisistä merileguaaneista, jotka loikoilevat mustilla laavakivillä kymmenien yksilöiden kasoissa.

Galápagossaaret julistettiin kansallispuistoksi vuonna 1959. Nykyään huimat 97% pinta-alasta on rauhoitettua aluetta. Saarilla asuu noin 30 000 ihmistä, ja turisteja vierailee vuosittain parisataatuhatta.

Galapagoksen tärkein ja oikeastaan ainoa nähtävyys on luonto. Mutta muuta ei tarvitakaan. Merileijonat, leguaanit, kilpikonnat ja monet lintulajit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä moneksi päiväksi. Kävelyretket ympäri saaria sekä snorklaus kirkkaissa vesissä yhdessä merileijonien, kilpikonnien ja haiden kanssa jäävät takuulla mieleen pitkäksi aikaa. Saaret eroavat toisistaan luonnoltaan, joten nähdäkseen edes osan Galapagoksen ihmeistä, on vierailtava useilla saarilla. 




Saarilla sääntönä on että ihmiset eivät saa koskettaa eläimiä, mutta eläimet saavat koskettaa ihmisiä. Tämä kannattaa pitää mielessä luonnossa liikkuessa. Eläimet eivät säiky ihmisiä, mutta se ei tarkoita sitä että ne olisivat kesyjä. Nokkaisu tai puraisu on aivan yhtä vaarallinen vaikka sen tekisi ärtynyt eläin pelokkaan tai agressiivisen sijaan.

Ecuadoriin kuuluvat Galápagossaaret sijaitsevat tuhat kilometriä mantereelta. Niille matkustetaan lentämällä Ecuadorin pääkaupungin Quiton tai satamakaupungin Guayaquilin kautta. Ecuadoriin ei tarvitse turistiviisumia ja paikan päällä Galápagoksella löytyy monia erilaisia, eri tasoisia ja –hintaisi hotelleja. Myöskin saarelta toiselle matkailu lautalla on varsin helppoa.




Menopaluulennon Suomesta Ecuadoriin voi saada parhaassa tapauksessa alle tuhannella eurolla. Quitosta tai Guayaquilista lento Galápagokselle maksaa kolmesta neljään sataa euroa. Kaikilta saarelle saapuvilta turisteilta veloitetaan sadan dollarin kansallispuistomaksu, tämän ansiosta kaikki alueet Galápagoksella ovat maksuttomia.

Parasta kaikessa on että jos matkustat itse suoraan saarille, edullisemman hinnan lisäksi tuet saaren yrittäjiä ja matkailupalvelujen tuottajia, monikansallisten yhtiöiden sijaan.

Sään puolesta Galápagosille voi matkustaa ympäri vuoden. Kaikkein lämpöisin kausi alkaa joulukuussa ja päättyy kesäkuussa. Jos mahdollista, kannattaa kuitenkin välttää vilkkaimpia sesonkiaikoja kesä–elokuuta ja joulun seutua. Silloin majoitukset ovat kalleimmillaan ja esimerkiksi risteilyt niin loppuunmyyty, ettei niille löydä edullisia viime hetken paikkoja.



maanantai 6. marraskuuta 2017

Lokakuun Parhaat Palat

COCHASQUÍN RETKI.



 Vierailimme Mikkiksen kanssa Cochasquín arkeologisilla löydöksillä. Vaikka hän ei alkuun halunnut lähteä mukaan innoistui hän retken aikana ja lopulta totesi että päivä oli aika hieno ja hänellä oli ollut kivaa, jopa että oli mukava kun hän ei ollut jäänyt kotiin tietokoneelle istumaan vaan tuli mukaan. 



Cochasquí on laajimmat ja tärkeimmät Inkoja ja Columbusta edeltävät rauniot Ecuadorissa. Ne sijaitsevat 3040 metrin korkeudella suoraa linjaa pitkin seuraten 30 kilometrin päässä Quitosta koiliseen. Cochasquí arkeologinen puisto on 84 hehtaarin laajuinen ja sen alueella sijaitsee 15 tasapäistä pyramidia ja 21 hautajaiskumpua joita kutsutaan nimella tola Ecuadorissa.

Tola, eli hautajaiskumpu

Näköala arkeologiselta alueelta on uskomattoman upea. Alueen pyramidit rakensi Quitu Cara kulttuuri joka käytti niitä tähtien tarkkailuun ja kalenterin pitämiseen. Tässä näköala avusti koska pyramideilta saattoi nähdä auringon kiertokulun kahdelta lumihuippuiselta tulivuorelta toiselle ja takaisin.



 Pyramideilla arvellaan olleen myös uskonnollisia tarkoituksia. Arkeologien mukaan Cochasqui oli seremoniaalinen ja astronominen keskus jota käytettiin meteorologisiin tarkoituksiin. Quitu Carat palvoivat erityisesti kuuta mutta myös muita taivaankappaleita sekä tulivuoria, heidän kalenterinsa perustui kuunvaiheisiin ja siinä oli 13 kuun kautta. 

Kuukalenteri

Cochasquin pyramideja käytettiin kuunvaiheiden laskemiseen, päivänseisausten määrittämiseen ja maanviljelyn kausien määrittämiseen. Kuukalenterin perusteella pääteltiin parhaat kylvö ja sadonkorjuu ajat.


Myöhemmin, Inkojen valloituksen aikana, pyramidit haudattiin maan alle ja alueesta tuli linnoitus josta Quitu Carat puollustautuivat Inka-hyökkääjiä vastaan. Pyramidien sisältä on löydetty inkasotureiden päitä jotka on ilmeisesti tuotu sinne sotasaaliina ja mahdollisesti uhrina.


 
Cochasquilla on symboolista merkitystä Ecuadorin historialle. Legendojen mukaan Inkojen oli mahdoton valloittaa Cochasquia ja viimein viekkauden kautta Inka Huayana Capac onnistui vangitsemaan Quitu Carojen soturi-kuningattaren Quilagon. Hän pakotti Quilagon naimisiin itsensä kanssa ja liitosta syntyi viimeinen Inka, Atahualpa.

Tolasta löytyneen korkea-arvoisen naisen luuranko, mukana hautausesineet

Puiston alueella sijaitsevat myös arkeologinen museo, kaksi etnograafista museota, botaaninen puutarha ja museo jossa säilytetään musiikki-instrumentteja ja muita esineitä. Mojandan 4263 metriä korkea tulivuorisijaitsee aivan arkeologisen alueen vierellä.

Elävän puun ympärille rakennettu perinteinen talo


TARINANKERTOMISTYÖN ALKAMINEN PUNKUHUAICOSSA.




Aloitimme tarinankertomistyön Punkuhuaicon kylässä Imbaburan provinssissa kolmen muun STS-kurssin (STS = Simply The Story) käyneen kanssa. Ensimmäisellä kerralla olivat mukana Ernesto, Elías ja Juan , kuten olimme sopineet, mutta he olivat kutsuneet mukaan vielä neljä seurakuntalaista jotka halusivat tutustua tarinankertomistyöhön.


Kerroin heille ensin tarinan Jeesuksesta ja syntymästään saakka sokeasta miehestä Johanneksen evankeliumin 9. luvusta, sitten tutkimme yhdessä tarinaa Pietarista ja Johanneksesta sekä rammasta miehestä Apostolien tekojen 3. luvussa. Seuraavalla kerralla Ernesto kertoo tarinan meille kaikille ja valitsemme uuden tarinan mitä tutkia yhdessä ja mistä etsiä aarteita muille jaettavaksi.





MIEHEN SYNTYMÄPÄIVÄ.




Lokakuussa on mieheni Napon syntymäpäivä. Juhlimme sitä yhdessä hänen äitinsä sekä kolmen sisaren ja heidän perheidensä kanssa.

Oli mukava nähdä mies iloisena ja hymyilevänä. Hän on kovasti viime aikoina stressaantunut ja sen on huomannut. Nyt oli mahdollisuus rentoutua ja nauttia.


Meillä oli kaksi kakkua. Mies pitää vaniljakakusta, poikamme ja minä itse suklaakakusta. Ja koska vieraita oli paikalla paikalla neljätoista oman perheen lisäksi kaksi kakkua oli ihan paikallaan.

En leiponut kumpaakaan itse. Meillä on suosikkileipomo josta kakut aina ostetaan. Ne ovat edullisia (12 dollaria kappale) ja älyttömän hyvän makuisia, ihan varmasti parhaita kakkuja mitä olen syönyt.


Lahjaa mies ei halunnut, synttärit olivat yllätys jonka järjetimme pojan kanssa miehelle. Selvästi onnistuneet kutsut.


IBARRAN KOULUTUS.




Jatkoimme lokakuussa Ibarrassa Bethel-seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöstä vastaavien koulutusta. Sain kertoa heille myös tarinan Elisasta ja kirveestä Toisesta Kuninkaiden Kirjasta. Koulutuksessa kävimme läpi erilaisia opetusmenetelmiä joita voisi käyttää lapsi- ja nuorisotyössä.


On aina ilo vierailla Ibarrassa. Rakastan kaupunkia ja maisemaa sen ympärillä. Lisäksi koulutuksiin osallistuvat työntekijät ovat innokkaita ja sitoutuneita. He todella kokevat kutsua auttaa ja tukea vastuullaan olevia lapsia ja nuoria ja tahtovat tulla paremmiksi työssään. Mitä enempää voisi kouluttaja tahtoa?




APOSTOLIEN TEOT 29 – NUORTEN RAAMATTUKOULU.



Apostolien Teot 29 – Tarina jatkuu
Lokakuussa olen saanut olla mukana Hechos 29 eli Apostolien Teot 29 –Raamattukoulussa. Opiskelijoita on Ecuadorista, Ruotsista, Nicaraguasta, Meksikosta ja jopa yksi suomalainen.

Raamattukouluja pidetään ympäri maailmaa, sekä täällä Ecuadorissa, Ruotsissa, että Alaskassa, Kiinassa, ym. Mukana olevat nuoret ovat sitoutuneet lähetystyöhön ja tuntevat Jumalan kutsuvan heitä lähtemään kaikkialle maailmaan ja jatkamaan Apostolien työtä, siksi nimi Apostolien Teot 29.




GALÁPAGOSSAARET.



 Galapagossaarilla tuli monesti mietittyä että Paratiisi oli varmasti samanlainen, yhtä kaunis ja kauniimpi, ja paikka jossa eläimet ja ihmiset elivät yhdessä, pelkäämättä toisiaan. Miten ihana paikka meitä odottaakaan taivaassa!


Luonto saarilla on aivan uskomatonta. Jokainen saari on omanlaisensa. Itse pääsin vierailemaan San Cristobalin, Santa Cruzin ja Baltran saarille ja eläimistö ja kasvisto niiden välillä oli täysin erilainen.


Noista kolmesta saaresta suosikkini on San Cristobal ja saaren merileijonat. Niiltä ei voi välttyä missään saaren rannoilla kulkiessaan, ei edes Puerto Baquerizo Morenon kaupungin kaduilla kulkiessa. San Cristobal on Galápagossaarien itäisin saari. Sen pohjoisosissa on eroosion kuluttamia tulivuoria ja eteläosaa peittää rehevä kasvillisuus.

San Cristobalin saarella on myös saaren galapagoskilpikonnien kasvatuslaitos joka sijaitsee aidatulla alueella keskellä saarta. Koska saarille tullessa maksetaan luonnonpuistomaksu ovat kaikki saarten luonnonpuistoalueet ilmaisia turisteille. 


Puistossa voi vierailla kilpikonnien kasvatusalueella jossa on pieniä parin vuoden ikäisiä kilpikonnia lukkojen takana. Lukot ovat turistien takia jotka ovat aikaisemmin ottaneet kilpikonnavauvoja mukaansa matkamuistoiksi.


Puistossa kasvatetaan erityisesti naaraita koska saarella luonnossa asuvista kilpikonnista kolme neljäsosaa on uroksia. Viisivuotiaat konnat päästetään puistonaluelle iralleen missä ne kasvavat kaksikymppisiksi saakka ja pääsevät sen jälkeen vapaaksi saarelle. Parhaat päivät vierailla puistossa ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai jolloin vapaana vaeltavia kilpikonnia ruokitaan ja ne tulevat merkittyjen polkujen vierelle ruokailemaan.


Saarilla olessa kannattaa muistaa perussäännöt: Älä koske eläimiin, älä ota mukaasi mitään – myöskään eläimiä ja älä jätä jälkeesi mitään – erityisesti roskia.

Kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa. Saarilla on paljon sosiaalisia ongelmia, Santa Cruzin saarella sijaitsevaa Galapagoksen suurimman kaupungin nimi (asukasluku on n. 12 000 ilman turisteja) on paikallisten suussa vääntynyt muotoon Petettyjen Satama (Puerto Cachos espanjaksi) kaupungin oikea nimi on Puerto Ayora (puerto on satama espanjaksi).


Monet ihmiset saarilla menevät naimisiin jo kuusitoistavuotiaina ja hankkivat heti ensimmäiset lapsensa, usein jo ennen naimisiinmenoa. Avierot ovat yleisiä, yleisempiä kuin manner-Ecuadorissa missä ne ovat valtava sosiaalinen ongelma, ja monet menevät naimisiin uudestaan ja eroavat toisen, kolmannen ja neljännenkin kerran.



Ihmiset kaipaavat Jumalaa ja Hänen rakkauttaan. Galapagossaarten sosiaalitoimesta todettiin että ihmisillä on rakkauden puute, siksi he käyttäytyvät näin. Rakkautta etsitään yhä uusilta kumppaneilta ja koskaan ei siihen puutteeseen saada tyydytystä.