Mikä on parasta ja pahinta Ecuadorissa

Mikä on parasta Ecuadorissa

Parasta Ecuadorissa ovat ihmiset. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja iloisia täällä. Monilla ei ole yhtään mitään mutta silti he ovat valmiita antamaan omastaan ja tahtovat parasta toisille. Varsinkin maaseudulla kylissä ihmiset ovat aina valmiita jakamaan ja auttomaan toisia.

Kun Ecuadorin rannikolla oli 7,9 asteen maanjäristys huhtikuussa 2016 intiaanit täällä Pohjois-Andeilla keräsivät ruokaa ja lähettivät perunoita, maissia ja muita omia tuotteitaan rannikolle kotinsa menettäneille ihmisille.

Kaupungeissa oli myös keräyspisteitä joihin kerättiin tonneittain ruokaa ja pullotettua vettä. Ihmiset menivät supermarketteihin, ostivat hyllyt tyhjäksi ja jättivät ruoan ja veden keräyspisteeseen kaupan ulkopuolelle.

Lisäksi eri kulttuurit ja tavat ovat todella mielenkiintoisia. Ecuadorissa on yli 20 eri alkuperäiskansaa ja täällä puhutaan 13 eri kieltä joista virallisia kieliä ovat espanja, kichwa (quechuan sukulainen jota puhutaan enimmäkseen Andeilla), waorani ja shuar (näitä puhutaan Ecuadorin amatsonian viidakon ylänköalueella).

Kielen lisäksi monet perinteet, uskomukset, pukeutusmistavat ja ruoat ovat säilyneet eurooppalaisia edeltävältä ajalta ja tänne hyvinkin pieneen maahan mahtuu vaikka miten paljon erilaista. Ecuadoriin kuuluvat Andit, amatsonian viidakon ylängöt, Tyynen valtameren rannikko (johon kuuluu myös viidakkoa sekä satoja kilometrejä hiekkarantoja) sekä Galapagos-saaret. Eli nähtävää on niin paljon ettei siihen koskaan ehdi kyllästyä.

Luonto on täällä aivan uskomaton ja eläimiä, lintuja ja kasveja on tuhansia eriliasia. Ecuador on yksi maailman biodiverseeteimmistä maista (eniten vaihtelua ja eri lajeja). On ihana mennä ulos omaan puutarhaan ja katsella miten kolibrit tulevat imemään mettä pihan kukista tai syödä oman pihan mandariineja tuoreena suoraan puusta.

Lisäksi ruoka on täällä todella herkullista ja maailman parhaat kaakaopavut tulevat Ecuadorista. Myös Fazer käyttää arriba-kaakaopapuja taatakseen suklaansa erinomaisen maun.

Ecuador on täynnä mikroilmastoja, aivan lyhyen matkan päässä lämpötila ja ilmastotyyppi sekä kasvullisuus vaihtuvat aivan erilaiseksi. Meiltä vajaan tunnin päässä on vuoristolaaksoja joissa kasvaa villinä liljoja, Andien huippuja joilla ei kasva enää oikein mitään mutta joiden heinän seassa asuu valtava määrä erilaisia lintuja ja eläimiä, kuivaa ja kuumaa autiomaata, pilvisademetsiä sekä viidakkoa. Jokaisella alueella on omat kasvinsa ja eläimensä.

Tämä on ihan parasta Ecuadorissa.

 

Mikä on pahinta Ecuadorissa

Tällä hetkellä taloudellinen tilanne. Ecuadorilla oli jo paljon taloudellisia vaikeuksia ennen koronan saapumista. Nyt koronan takia maa on konkurssissa. Ecuadorissa tällä hetkellä yli 40% työttömyys, useat lapset ja nuoret ovat joutuneet jättämään koulun kesken koska koulu on ollut etänä vuoden 2020 maaliskuusta lähtien eikä kaikilla ole tietokoneita, kännyköitä tai internet-yhtymiä.

Koronan johdosta Ecuadorin terveydenhuolto on romahtanut. Maalla ei ole enää varaa perusterveydenhuoltoon ja lääkärit ovat kaikki kiireisiä hoitaessaan koronapotilaita. Maasta on vaikea saada lääkkeitä ja lasten perusrokotuksia. Pitkäaikaispotilaiden, kuten syöpäsairaiden, AIDSia sairastavien ja monista muista sairauksista kärsivien ihmisten hoito ja lääkitys on lopetettu maassa.

Ecuadorilla on myös pitkä historia alkuperäiskansojen sortamisessa, kuten koko Latinalaisella Amerikalla. Ecuadorin alkuperäiskansojen jäsenet tunnustettiin ihmisiksi (eikä eläimiksi) vasta 50-luvulla. 90-luvulla, 30 vuotta sitten, he aloittivat vaatimaan itselleen muitakin oikeuksia, esimerkiksi oikeuden opiskeluun (sitä ennen he pystyivät opiskelemaan espanjaksi alakoulussa mutta eivät voineet valmistua ylioppilaiksi tai opiskella yliopistossa, kuten eivät myöskään mustat ecuadorilaiset) ja oikeuden osallistua politiikkaan ja päättää omista asioistaan.

Suurten lakkojen ja mielenosoitusten jälkeen, joissa kuoli paljon intiaaneja, heille annettiin lupa perustaa omilla kielillään oma opetusjärjestelmänsä sekä päästä yliopistoon ja maan perustuslakia muutettiin niin että sekä alkuperäiskansoilla että mustilla orjien jälkeläisillä on samat oikeudet kuin muillakin ecuadorilaisilla.

Valitettavasti alkuperäiskansojen jäseniä sekä mustia sorretaan edelleen. Heidän on vaikeampi päästä opiskelemaan, saada työpaikka jne. Lainsäädäntö ei enää salli sortoa mutta ihmisten asenteita on vaikeampi muuttaa.

Vuoden 2019 lokakuussa oli kansallinen lakko ja isoja mielenosoituksia. Meidän kaupunkimme, Ibarra, oli silloin piiritettynä ja vuorilla meidän kotimme yläpuolella vähän yli kilometrin päässä oli yhteenottoja intiaanien ja armeijan välillä. Meille kotiin kuului kun armeija ampui intiaaneja ja ikkunat piti tilkitä tarkkaan ettei kyynelkaasu päässyt sisälle saakka.

Silloin armeija hyökkäsi intiaaninaisia ja -lapsia vastaan sekä ihmisiä kuoli ja vammautui ihan koko maassa.

Lisäksi Nämä ovat pahimpia asioita Ecuadorissa.