Paavalia on haukuttu naisten vihaajaksi sekä alistajaksi.
Hänen on katsottu myös olleen ympäröivän kulttuurin sokaisema kirjoittaessaan
kirjeitään ja monelle tämä teksti on kynnys, jonka ylitse he eivät pääse
Raamatussa. Naisten alistamista seurakunnissa ja perheissä on perusteltu hänen
sanoillaan ja tekstinpaikasta saarnaamista jopa pelätään. Paavali esittelee
tekstissään (Kol 3:18–21) perheen jäsenten välisten suhteiden säännöstön.
Nämä kotitalouskoodit olivat tyypillisiä antiikin ajalle. Miten Jumalan
valtakunnan ja Paavalin ajan kotitalouskoodit, eli sukupuolten ja sukupolvien
väliset valtavasuhteet eroavat toisistaan, vai eroavatko ne lainkaan?
18 Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niinkuin sopii
Herrassa.
19 Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko heitä
kohtaan katkerat.
20 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa,
sillä se on otollista Herrassa.
21 Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi
aroiksi.
Kol 3:18–21 KR33/38
HISTORIALLINEN JA
KULTTUURILLINEN KONTEKSTI
Kolossalaiskirjeen kotitalouskoodissa Paavali laatii
säännöt vaimojen ja miesten, lasten ja isien sekä orjien ja isäntien
käytökselle. Tutkimus rajautuu koskemaan kaksi ensimmäistä paria, vaimot ja
miehet sekä lapset ja isät. Jokaisen parin kohdalla alistuva henkilö on
mainittu ensin ja heitä kehotetaan olemaan alamaisia ja tottelemaan.
Sekä vaimot että lapset ovat mainittu tasapuolisesti.
Vaimojen oletetaan tekevän ”niinkuin sopii Herrassa” ja lasten kuten ”on otollista Herrassa”.
Myös yläpuolella oleva henkilö on mainittu välittömästi ja heitä muistutetaan
heidän velvollisuuksistaan.
Kotitalouskoodin alkuperä oli Aristoteleessä ja
keskustelu niistä oli yleistä aikakaudelle. Ei ole yllättävää, että Uuden
testamentin kirjoittajat käyttävät sitä opastaessaan varhaiskristittyjä heidän vastuuasemissaan
perheen sisällä. Kristinusko ei ole millään tavalla vaikuttanut syvempää
muutosta maailman elämään kuin asettamalla perheen uudelle perustalle. Perhe on
perustavanlainen henkinen ja sosiaalinen yksikkö ja sen uudelleenmuotoilu ei
merkinnyt mitään vähempää kuin ihmisten yhteiskunnan uudelleenjärjestelyä sen
koko laajuudessa.
Erot Paavalin ja hänen aikalaistensa välillä ovat selkeitä
ja Paavali on kristillistänyt kotielämän perusteellisesti tasapainottamalla
huolellisesti eri perheenjäsenten velvollisuuksia ja vastuita tavalla, jossa
vahvemmalla osapuolella on velvollisuuksia ja oikeuksia ja alistuvassa asemassa
olevia kohdellaan ihmisinä, joilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
Edunvalvojaperhe (trustee family) oli tyypillinen antiikin Kreikalle ja Roomalle Paavalin
aikana. Perheen tärkeimmät velvollisuudet olivat palvoa esi-isiään ja tuottaa
lisää jälkeläisiä, jotka puolestaan jatkaisivat palvontaa. Yksilö oli siis
perheen veren, oikeuksien, omaisuuden, nimen, ja aseman ”luottamusmiehiä” koko
elämänsä ajan. Yksilöt, erityisesti miespuoleiset henkilöt, olivat ennen
kaikkea perhevelvoitteiden alaisia.
Antiikin ajan perheen
hyvinvointi ja yhteiskunnan tasapaino olivat riippuvaisia paterfamiliasin vallan
alaisina olevien alistumisesta. Vaimojen, lasten ja orjien tärkein hyve oli
tottelevaisuus. Perheen päällä oli omassa talossaan ehdoton valta, jota vastaan
ei voinut valittaa. Myöskään viranomaiset eivät voineet muuttaa perheen pään
tuomiota. ””Aviomies,” sanoo Cato vanhin, ”on vaimonsa tuomari. Hänen vallallaan ei ole
rajaa, hän saa tehdä mitä haluaa. Jos vaimo on väärässä, mies rankaisee häntä,
jos hän on juonut viiniä, mies paljastaa hänen syyllisyytensä, jos vaimo on
syyllistynyt aviorikokseen, mies tappaa hänet.” Oikeus oli sama suhteessa
lapsiin.
Meistä saattaa tuntua oudolta, että perheen
velvollisuuksien kuvaukseen on sisällytetty käskyjä orjia ja isäntiä varten. Kolossalaiskirjeen
teksti käsittelee oikeanlaista asennetta tai toimintaa, jonka yhden jäsenen
pitäisi näyttää toiselle. Nämä suhteet esitetään alkaen lähimmästä, mies ja
vaimo, ja päättyen orjan ja isännän väliseen suhteeseen. Tämä oli luonnollista
koska orjat olivat olennainen osa muinaista kotitaloutta.
On erittäin epätavallista, että koodit koskisivat kaikkia
näitä yhteiskuntaluokkia ja suoraa orjille osoitetut ohjeet ovat erityisen
merkittäviä. Kun he ovat mukana säännöissä tulee ilmeiseksi, että orjat, vaimot
ja lapset, nähdään kirkon täysinäisinä jäseninä ja osallistujina riippumatta
siitä, mitä muita rajoituksia heidän sosiaalinen asemansa saattaa asettaa
heille muualla.
TEKSTIN SELITYS
18.”Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset” (KR38), sekä
”Vaimot, tietäkää paikkanne” (UT2020). Paavali käskee vaimoja alistumaan omille
miehilleen. Minusta tässä KR38 on lähempänä alkuperäisen tekstiä ja säilyttää kotitalouskoodin
idean.
Kreikankielinen teksti suoraan käännettynä käyttää ilmaisua
”alistukaa”. KR1938 on kääntänyt sen ”olkaa alamaiset”, UT2020 sanoo ”tietäkää
paikkanne” joka mielestäni on hyvin tulkinnanvarainen käännös. Mikä on vaimojen
paikka? Keittiössä, valtaistuimella, työpaikalla, missä?
Paavalin alistuminen on vetoomus
"alistuneisuuteen", ei "alistamiseen". Se on vapaaehtoista
alistumista koskeva vetoomus, eikä se oikeuta tottelevaisuuden määräämistä tai
tyranniaa haluttoman kumppanin ylitse.” Paavali esittelee tasapainon, jossa
kumpikaan osapuoli ei saa olla ylimielinen tai dominoiva. Kyseessä on eettinen
sääntö ja uuden ihmiskunnan luominen Kristuksessa ei tarkoita olemassa olevien
sosiaalisten suhteiden poistamista, vaan niiden muuttumista, kun ihmiset elävät
Kristuksen herruuden alaisuudessa.
Paavali ei mielestäni väitä tässä kohtaa, että nainen olisi
luonnostaan tai hengellisesti alempiarvoinen kuin mies, tätä vastaan puhuvat
myös muut kohdat itse kolossalaiskirjeessa sekä Paavalin muissa kirjeissä (Kol 3:11, Gal 3:28, Room 10:12). Herrassa
Jeesuksessa ei ole enää eroa naisen ja miehen välillä. Sen sijaan Paavali
käsittääkseni puhuu sosiaalisesta hierarkiasta yhteiskunnassa ja perheen
sisällä (1 Kor 11:3, 7–9; Ef 5:23, 24).
”kuten sopii Herrassa” KR38 ja UT2020 ”niin kuin sopii
Herraan uskoville”. Alistumisen ei siis tule tapahtua koska se on luonnollista
tai ympäröivän kulttuurin ja lain mukaista vaan koska se on sopivaa Jumalan
edessä.
Alistumisen motivaatio tapahtuu toisesta syystä kuin
ympäröivässä stoalaisessa ideologiassa, kun se tapahtuu ”Herrassa” ja se
luultavasti kuvaa sopivaa asennetta ja käyttäytymistä niille, jotka seuraavat
Jeesusta Herranaan. Monia saattaa järkyttää jakeen 3:18 sanat tänä yhtäläisten
oikeuksien aikakautena.
Mielestäni Paavalilla on tässä eri motivaatio kuin
antiikin normaaleissa kotitalouskoodeissa, hänestä järjestys tulee olla koska
näin on sopivaa Herrassa, ei siksi että tämä olisi se ainoa oikea järjestys.
Tärkeintä tässä onkin mielestäni, että Paavali ei sido säännöstöään ympäröivään
kulttuuriin tai Rooman lakiin vaan Jumalaan ja hänen järjestykseensä. Nainen on
ensin alisteinen Jumalalle ja hänellä on oma suhde Jumalaan.
19 Jakeessa 19 Paavali osoittaa sanansa aviomiehille,
”Aviomiesten tulee rakastaa vaimojaan, eikä olla katkeria” (KR38) tai ”purkaa
kiukkuanne heitä kohtaan” (UT2020). Roomalainen patria potestas, eli perheenpään
auktoriteetti ja voima, antoi isälle rajattoman vallan lastensa yli ja tämä
laki vaikutti yleisesti hellenistiseen kulttuuriin. Nyt Paavali tahtoo
rajoittaa tätä valtaa. Tekstin ei tarvitse tarkoittaa, että naiset olivat pelkkää
omaisuutta, jotka kestivät alistuvasti vähän orjuutta pahempaa elämää miehensä
armoilla. Mikään
muu muinaisesta maailmasta löydetty koodi ei edellytä aviomiesten rakastavan
vaimoaan.
Paavali käyttää verbiä rakastaa. Hän käytti samaa verbiä jo
aikaisemmin kirjeessään (2:2; 3:14) ja vastaanottajat olisivat jo kuulleet
samaa verbiä käytettävän tilanteissa missä Paavali kehottaa heitä pukeutumaan
rakkauteen Jumalan valittujen ja pyhien kruununa. Kehotus aviomiehille rakastaa
vaimojaan tulee ymmärtää, ainakin osittain, tämän aikaisemman kehotuksen
valossa. Tämä merkitsi uhrautuvaa, itsensä antavaa rakkautta, jonka mallina on
Kristus itse. Hänestä Paavalin kodin järjestystä koskevan säännöstön
tunnusmerkki oli aikakaudelle vallankumouksellinen vastavuoroisuus. Kyseessä ei
ole seksuaalinen rakkaus vaan kahden ihmisen välinen rakkaus.
Efesolaiskirjeen yksityiskohtaisessa kuvauksessa (Ef 5:25–33) voimme nähdä
mitä Paavali tarkoitti puhuessaan rakkaudesta. Jos aviomies ottaa huomioon
apostolin kehotuksen, hän ei käyttäydy julmasti tai tyrannimaisesti vaimoaan
kohtaan vaan kaikki avioelämän alueet tulevat heijastamaan itsensä uhraavaa
rakkautta ja anteeksiantamista.
Tämän jälkeen kehotuksesta tulee kielto ja käsky.
Aviomiesten ei tule olla katkeria vaimojaan kohtaan. KR38 ”älkääkä olko
katkerat heitä kohtaan”. UT2020 ”älkääkä purkako kiukkuanne häneen” mikä on
mielestäni tulkinta, ei käännös. Paavali käyttää ilmaisua olla katkera,
katkeroitua. Kristittyjen aviomiesten ei tule tulla vihaiseksi tai kiukkuiseksi
vaimojaan kohtaan, ei ajatuksessa eikä sanassa tai teossa.
Paavali ottaa
aikakaudelle tavanomaisen käsityksen aviomiehen ja vaimon suhteista ja istuttaa
niihin kristillisiä ainesosia, jotka muuttavat ja muotoilevat radikaalisti
suhteet sisältäpäin. Mielestäni Paavalin kotitalouskoodi eroaa myös tässä
ympäröivästä kulttuurista, jossa miehellä oli rajaton valta ja aviovaimo oli
olemassa tuottaakseen laillisia perillisiä.
20 Seuraavaksi kotitalouskoodissa ovat vuorossa lasten ja
isien velvollisuudet. ”Lapset, olkaa kuuliaiset
vanhemmillenne kaikessa,” (KR38) ja ”Lapset, olkaa kuuliaisia vanhemmillenne
aina,” UT2020. Paavali käskee lapsia olemaan aina kaikessa kuuliaisia
vanhemmilleen perustellen sen olevan Herralle mieleen. Vastaavasti jakeessa 22
hän käskee samassa sanan merkityksessä orjia olemaan aina kuuliaisia kaikessa
isännälleen tehden kaiken Jumalalle eikä ihmisille.
Lapsille kirjoitettu ohje on huomattavasti voimakkaampi
kuin vaimoille sanottu. Paavalin käyttää ilmaisua, olkaa alamaisia, joka käskee
absoluuttiseen tottelevaisuuteen. Tätä käskyä vahvistetaan vielä lisäämällä
siihen, “kaikessa” (KR38) ja “aina” (UT2020). Efesolaiskirjeessä ilmaistaan,
että lasten on oltava kuuliaisia vanhemmilleen Herrassa, sillä se on oikein ja
siihen on liitetty myös lupaus.
Antiikin aikana paterfamiliasin alaisuudessa olivat myös hänen
aikuiset lapsensa ja näiden puolisot, mielestäni Paavali puhuttelee tässä siis
sekä alaikäisiä että aikuisia lapsia. Muinaiseen perhekuntaan usein
kuului aikuisia ja jopa naimisissa olevia lapsia, joten on mahdollista, että
Paavalin kehotus koskee kaikkia lapsia, olivat he minkä ikäisiä tahansa.
Alkuperäisessä kreikassa, lapsia kehotetaan olemaan
kuuliaisia isilleen kaikessa. KR38 ja UT2020 käyttävät molemmat sanaa vanhemmat
joka nykykontekstissa voisi olla oikea, ovathan molemmat vanhemmat
nyky-Suomessa lastensa laillisia huoltajia, mutta ei mielestäni vastaa Paavalin
tarkoitusta. Antiikin maailmassa isät lain edessä lastensa edustajia, äideillä
ei ollut heihin laillista oikeutta, paitsi naimattomien ja eronneiden naisten sekä
leskien ollessa kyseessä. Paavalin kehotuksen ensisijainen kohde, on kuitenkin
luultavasti isä, koska tämä sopii tuon ajan kulttuuriin, jossa mies oli perheen
pää ja hänellä olisi ollut ensisijainen vastuu käskyjen antamisesta lapsille. Paavali
alistaa säännöissään selkeästi lapset isien vallan alle.
Sillä se on Herralle mieluisaa. ”sillä
se on otollista Herrassa” (KR38) ja ”sillä se on Herralle mieleen” (UT2020).
Ilmaisua on käytetty Raamatun ulkopuolella alkuperäisesti tarkoittamaan sitä
mitä ihmiset kokivat sopivana ja UTssa sitä käytetään puolestaan melkein pelkästään osoittamaan
käytöstä, joka on sopivaa Herralle.
Ohje ei ole yksisuuntainen, kurinalaisuutta on hillittävä,
jotta se ei tekisi lapsille enemmän haittaa kuin hyötyä. Isillä on
velvollisuuksia, kuten heidän lapsillansa. Kohtelemalla
lapsia kirkon jäseninä ja antamalla heille sekä velvollisuuksia että oikeuksia,
Paavali sallii jälleen evankeliumin murtautua uudelle tasolle. Paavalin
kotitalouskoodi eroaa ympäröivästä kontekstista rajoittamalla paterfamiliasin valtaa ja
antamalla oikeuksia perheen muille jäsenille.
Lasten tulee totella isäänsä koska se on oikein Jumalan
valtakunnassa. Lapsilla on myös oma suhteensa Jumalaan ja heidän tulee totella
vanhempiaan, kun vanhempien käskyt ovat Jumalan mielen mukaisia, jos näin ei
ole lasten täytyy valita ensin Jumalan totteleminen. Lapset katsotaan tässä
vastuullisiksi henkilöiksi seurakunnassa, joilla on oma suhde Jumalan kanssa.
Tämä eroaa ympäröivästä kulttuurista, jossa vain paterfamilias oli
vastuullinen tai oikeuksia omaava laillinen henkilö, täten Paavalin mukaan
lapset ovat isän alaisia ja myös suoraan Jumalan alaisia.
21 “Isät, älkää kiihottako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi.” (KR38)
”Vanhemmat, alkää kohdelko lapsianne liian ankarasti, ettei heidän itsetuntonsa
murenisi.” (2020) UT2020 on tulkinnut sanan isät vanhempina ja muuttanut
sen vanhemmaksi muuttaen koko tekstijakson tyylin ja sisällön ja hävittäen
kotitalouskoodin yhtenäisyyden.
Vastavuoroisuus, jonka olemme nähneet Paavalin käsitellessä
avioliittoa, siirtyy vanhempien piiriin. Kuten lasten tulee totella isiään,
niin isien ei tule ärsyttää tai katkeroittaa lapsiaan. Alkukielinen teksti
käyttää verbiä ärsyttää, ”älkää kiihottako lapsianne” (KR38) ja
”älkää kohdelko lapsianne liian ankarasti” (UT2020). KR38 sisällyttää Paavalin
ajatuksenlasten ärsyttämisestä, sen sijaan UT2020 tulkitsee mielestäni liian
pitkälle.
Lasten täytyy totella vanhempiaan ja isillä on erityinen
vastuu heitä kohtaan. Suhde Herrassa on uusi ja Paavalin säännöissä perhettä
varten isien oikeutta hävittää ja jopa tappaa ei mainita, sen sijaan heidän
velvollisuutensa kerrotaan. Isien ei tule ärsyttää tai kiihottaa lapsiaan.
Vastaava kohta (Ef 6:4) kehottaa isiä kasvattamaan lapsensa ”Herran kurissa ja
opetuksessa”. Kurinalaisuutta on hillittävä, jotta se ei tekisi lapsille
enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kreikankielinen teksti käyttää ilmaisua käydä pelokkaaksi,
”etteivät he kävisi aroiksi” (KR38) ja ”ettei heidän itsetuntonsa murenisi”
(UT2020), mikä minusta on liian pitkälle menevä tulkinta. KR38 puolestaan
säilyttää alkuperäisen tekstin ajatuksen. Paavali itse asiassa kehottaa isiä
kasvattamaan lapsensa siten, että he tekevät kaikkensa välttääkseen
provosoimasta heissä kapinallista asennetta (5. Moos. 21:20).
On kiistatonta, että Jumalan aseman suhteen jakautuneisuus
on poistettu ja että kaikki ihmiset, riippumatta sukupuolesta, sosiaalisesta
asemasta, etnisestä taustasta (ja laajemmin iästä) ovat yhtä arvokkaita ja
heillä on mahdollisuus saada sama pelastus. Yhdyn tähän ajatukseen. Paavali
selkeästi rajoittaa isien valtaa lapsiinsa, toisin kuin ajan kulttuurille oli
tavanomaista. Muutoksen on täytynyt vaikuttaa suoraan ihmisten elämiin ja
tapoihin.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Mielestäni voimme nähdä selkeästi, että Paavali on
muuttanut antiikin ajan koodiston, joka antoi paterfamiliasille kiistattoman vallan perheensä ylle. Ylimmäinen tuomari
perheessä ei enää olekaan aviomies tai isä, vaan Jumala. Jokaiselle
perheenjäsenellä on henkilökohtainen suhde Jumalaan ja heidän tulee alistua
aviomiehen tai isän vallan alle, koska se Jumalan mielen mukaista, eli silloin
kun heidän omatuntonsa tämän sallii.
Tämän on täytynyt mullistaa perheen sisäisen vallan
dynamiikan jo alkukirkon aikana. Se selittää myös miksi kyseinen paikka
aiheuttaa niin paljon hämmennystä. Onhan se vielä tänäkin päivänä monen
kulttuurin vastaista. Meidän haasteemme on opettaa seurakunnissa tavalla, joka
selventää tämän hämmennyksen ja antaa jokaiselle perheenjäsenelle heille
kuuluvan paikan ja kunnioituksen.
Paavali ei julista sekasortoa. Jokaisella perheenjäsenellä
on roolinsa ja oma paikkansa sisäisessä hierarkiassa. Niin kauan kuin Jumala on
ylimmäisenä, on meidän kunnioitettava maallisia auktoriteettejamme, myös
perheen sisällä. Toimivassa ja terveessä perheessä vaimo kunnioittaa miestään,
mies rakastaa vaimoaan ja lapset tottelevat isiään, kun taas isät varovat,
etteivät he ärsytä lapsiaan. Suhteiden perustana on rakkaus, joka on myös
jokaisen henkilökohtaisen jumalasuhteen perusta.
LÄHTEET
Dudrey,
R.
“SUBMIT YOURSELVES
TO ONE ONOTHER”: A SOCIO-HISTORICAL LOOK AT THE HOUSEHOLD CODE OF EPHESIANS
5:15-6:9. University of Minnesota. ATLAS Serials.
Fustel de
Coulanges N.
1864 THE
ANCIENT CITY: A STUDY ON THE RELIGION, LAWS AND INSTITUTIONS OF GREECE AND
ROME. 2020 engl. käännös, Perth:
Small W., Imperium Press.
Moo
D.
2008 THE
LETTERS TO THE COLOSSIANS AND TO PHILEMON, GENERAL EDITOR: CARSON D.. Grand Rapids, Michigan: William B. Eerdmans Publishin
Company.
O’Brien
P.
2000
COLOSSIANS, PHILEMON: VOLUME 44. Grand Rapids, Michigan: ZONDERVAN,
HarperCollins Christian Publishing.
Thiselton A.
2020
COLOSSIANS: A SHORT EXEGETICAL AND PASTORAL COMMENTARY. Eugene, Oregon: Cascade
Books.
Tidball
D.
2011 IN
CHRIST, IN COLOSSAE: SOCIOLOGICAL PERSPECTIVES ON COLOSSIANS. Milton Keynes,
U.K.: Paternoster.
Wright
N.
1986
COLOSSIANS AND PHILEMON: AN INTRODUCTION AND COMMENTARY, TYNDALE NEW TESTAMENT
COMMENTARIES: VOLUME 12, General Editor: Morris L.. Nottingham, England: Inter-Varsity
Press.
Zimmerman
C.
2008
FAMILY AND CIVILIZATION. Wilmington, Delaware: ISIS Books.