Rakastaako Jumala vain täydellisiä ihmisiä? Pitääkö minun olla parempi voidakseni palvella häntä? Kutsuuko Jumala valtakuntaansa vain niitä jotka tulevat hyvistä kodeista ja joilla on hyvät taustat? Voimmeko palvella Jumalaa jos menneisyytemme on ollut ongelmallinen?
Mooseksen koti- ja perhetaustat olivat molemmat todella rikkinäisiä ja traagisia. Olosuhteista johtuen, hänen perheensä asui maassa jossa valtion määräyksestä israelin kansan piti tappaa poikalapset, hänen vanhempiensa oli ensin piilotettava hänet ja sitten hylättävä hänet, toivossa että joku egyptiläinen löytäisi vauvan ja kasvattaisi hänet ottolapsenaan.
”Niin farao antoi koko kansalleen käskyn, että kaikki
heprealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niiliin mutta tytöt oli jätettävä
eloon.”
2 Moos 1:22
Kuinka moni meistä kykenisi antamaan lapsensa tapettavaksi? Ja kuinka moni uskaltaisi olla tekemättä sitä? Tietäen mitkä seuraamukset olisivat koko perheelle. Miten on mahdollista elää tällaisessa ympäristössä hukkumatta ahdistukseen ja epätoivoon?
Jumalan johdatuksesta faraon tytär löysi Mooseksen kun hän
kellui kaislakorissaan pitkin Niiliä. Mooseksen sisko Miriam oli piiloutunut
lähettyvillä ja kun faraon tytär mietti kenelle imettäjälle antaa lapsi
hoitoon, ehdotti Miriam Mooseksen omaa äitiä.
Mitä Miriamilla on mahtanut liikkua mielessä hänen katsellessaan pikkuveljeään joka keinui kaislakorissaan pitkin Niiliä? Joki ei ole mitenkään pikkuinen, mukana pysyäkseen hänen on varmasti pitänyt liikkua nopeasti ja varmasti sydämessä oli pelko veljen katoamisesta joenmutkan taakse tai aaltojen alle.
Mooses sai viettää perheensä kanssa, ainakin osan ajasta, ensimmäiset vuotensa. Hän kasvoi kuitenkin faaraon perheen parissa. Hänen kansalaisuutensa oli selkeästi tiedossa, faaraon tytär totesi sen jo hänet löytäessään.
”Faraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen
hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään. Silloin hän näki kaislikon
keskellä korin ja lähetti orjattarensa hakemaan sen. Avatessaan korin hän näki,
että siinä oli lapsi, joka itki. Faraon tyttären valtasi sääli, ja hän sanoi:
”Tämä on varmaan heprealaisten poikia.”
2 Moos 2:5-6
Mitä liikkui Miriamin mielessä kun Faraon tyttären orjattaret onkivat hänen pikkuveljensä kaislakorin joesta rannalle? Ja toivat sen Faraon tyttären luokse? Vaatetuksesta oli varmaan aika selvää että kyseessä oli tärkeä ihminen. Ehkä Miriam heti tiesi ja ymmärsi kuka hänen veljensä oli löytänyt. Mitä se merkitsi hänelle? Ja mistä hän löysi rohkeuden puhua Faraon tyttärelle ja ehdottaa äitiään imettäjäksi?
Mooses kasvoi ympäristössä jossa israelilaisia pidettiin orjina ja ihmisarvoltaan alempina kuin egyptiläisiä ja varsinkin hallitsevaa eliittiä. Vaikka faaraon tytär olisikin kiintynyt häneen tai jopa rakastanut häntä lapsenaan, Mooses sai selkeästi kasvinvuosinaan kuulla ettei kuulunut tähän eliittiin, hän oli israelilaisten orjien jälkeläinen. Minkälaisen jäljen se jättikään hänen identiteettinsä? Tai omakuvaansa ja itseisarvoonsa?
Kun Mooses tuli aikuiseksi hän etsi oman kansansa seuraa.
Mutta hän selkeästi näki itsensä parempana ja ylempiarvoisena kuin tavalliset
israelilaiset orjat. Olihan hän kasvanut faaraon hovissa ja opiskellut siellä
faaraon perheen jälkeläisten kanssa. Hän osasi varmasti lukea ja kirjoittaa ja
tiesi monia asioita joista orjilla ei ollut minkäänlaista tietoa.
”Kun Mooses oli varttunut aikuiseksi, hän meni kerran
käymään heimoveljiensä luona ja sai nähdä heidän raadantaansa. Hän näki
egyptiläisen miehen lyövän heprealaista miestä, hänen heimolaistaan. Silloin
Mooses katsahti ympärilleen, ja nähtyään, ettei ketään ollut lähettyvillä, hän
löi egyptiläisen hengiltä ja kätki ruumiin hiekkaan.”
2 Moos 2:11-12
Tämä asenne näkyy hänen tavassaan kohdella maanmiehiään ja järkytyksessä kun he eivät ottaneetkaan häntä vastaan niin tärkeänä henkilönä kuin miksi hän itsensä tunsi. Vaikka häntä varmasti painoi egyptiläisen esimiehen murha jonka hän oli suorittanut, oli Egyptistä paon takana myös tämä hyljätyksi tulemisen tunne ja identiteetin kaaos. En ole egyptiläinen enkä faaraon perhettä, eikä minua edes huolita israelilaiseksi, kuka siis olen, hän varmasti ajatteli mielessään.
”Kun hän seuraavana päivänä meni taas heimoveljiensä luo,
hän näki kahden heprealaisen miehen tappelevan keskenään. Hän sanoi riidan
aloittajalle: ”Miksi lyöt veljeäsi?” Mies vastasi: ”Mikä sinä olet meitä
käskemään ja määräilemään? Aiotko tappaa minut niin kuin tapoit sen egyptiläisen?”
Silloin Mooses pelästyi ja ajatteli: ”Se on siis kuitenkin tullut ilmi!” Kun
farao sai kuulla asiasta, hän aikoi surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses lähti
faraota pakoon...”
2 Moos 2:13-15
Rakas Jumala, minä myös olen kantanut mukanani ulkopuolisuuden tunnetta. Tunnetta siitä että en ole yhtä hyvä kuin muut, tai tarpeeksi hyvä. Sinä tiedät että taustani ja perhehistoriani eivät ole yhtä traagisia kuin Mooseksella mutta ne ovat silti jättäneet jälkensä minun itsetuntooni, identiteettiini ja omakuvaani. Monesti elämäni aikana olen tuntenut että en ole tarpeeksi hyvä, että minun pitää tehdä enemmän ja suorittaa enemmän kelvatakseni ja ollakseni yhtä hyvä kuin muut. Sinussa minä tiedän että identtiteettini on Jumalan lapsi, olen hyväksytty semmoisena kuin olen ja sinä rakastat minua tällaisena. Auta minua ottamaan vastaan se rakkaus ja luottamaan siihen, tuntemaan itseni rakastetuksi ja hyväksytyksi. Auta minua muistamaan kun tunnen että minä en riitä, ettei minun tarvitsekaan, koska Sinä olet minun rinnallani ja olet minun oma Isäni.
Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti