Mitä me odotamme adventtina?

Erämaa ja hietikko iloitsee,

aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.

He saavat nähdä Herran kunnian,

meidän Jumalamme ihanuuden.

Jesaja 35:1-2

Adventti lauletaan! Se lentää sydämestä taivaalle ja räjähtää maailmaan. Sitä ei voi pidätellä sisällään. Adventti on odottamista. Se on tietoa siitä että ilo on saapunut maailmaan ja me voimme olla osallisia siitä.

Adventtina odotamme Jumalan kunnian kirkkauden tuloa. Sen kunnian joka on jo täällä mutta joka ei ole vielä tullut. Kunnian joka saapui Jeesuksen syntyessä ja kirkastui hänen ylösnousussaan ja joka tulee täydelliseksi kun Jeesus saapuu uudelleen ja luo uuden maan ja taivaan jossa me saamme elää ikuisesti.

Kunnia. Sana on meille niin outo että voimme suorastaan ihmetellä mitä me oikein odotamme. Tunnistaisimmeko sen jos näemme sen? Vai ohitammeko sen liian kiireen keskellä ja menetämme sen voiman elämässämme.

Jumalan kunnia ei ole pelkästään tämä lempeä, tavallinen, kesytetty uskonto. Jumalan kunnian vahvistaminen on aina kapina ja vastalause olemassaolevalle kultuurille. Se ei ole vain odota ja kannustava Jumalan valtakunnan tuloa, vaan myös päättäväisesti vastustaa maailmaa ympärillämme.

Mistä me laulamme jos emme ymmärrä mitä laulamme? Jumalan kirkkautta ei lauleta tyhjiössä. Se lauletaan vaarassa ja ahdingossa, vainon ja kivun keskellä.

Lapsena joulu oli taianomaista aikaa jolloin oli aina hauskaa, aina valoisaa, aina oli rakkautta ja lahjoja ja tunsin miten jokin meitä suurempi kosketti maailmaa ja minun elämääni. Nuorena aikuisena etsin uudelleen joulun merkitystä. Tavarat eivät tuntuneet siltä, eivätkä koristelut tai jouluvalot tai laulut, eivät edes joululahjat. Vasta kun löysin joulun merkityksen sen tottujen menojen takaa. 

Kun aloin aavistaa mitä me todella juhlimme, kuka syntyi jouluna maailmaan ja miksi se on niin tärkeää, miksi me tahdomme antaa lahjoja toisillemme, juhlimme valoa ja rakkautta. Ja miksi me odotamme joulua niin että olemme nimenneet sitä edeltävän ajan odotuksen ajaksi. Adventti alkoi muuttaa koko elämääni.

Joulun odotuksen ympäristö on tämän Jesajan runon mukaan erämaa ja aavikko. Erämaa on paikka, jossa elämän voima on hauras ja vähentynyt. Aavikon asukkaita ovat heikot kädet, heikot polvet ja pelokas sydän, he joiden elinvoima on murskattu ja oma tahto mitätöity ja heidän elämäntahdonsa lähes voitettu. 

Tämä runo on syrjäytyneiden, sokeiden, kuurojen, ontojen, tyhmien, kaikkien vammaisten ja kärsivien nimikkolaulu. Erämaa on paikka, jossa elämän voima on hauras ja vähentynyt.

On adventin aika erämaassa. Väheksytty maa ja murskattu ihmiskunta odottavat tulevaa, erämaassa. Ei ole ihme, että Johannes lainaa Jesajaa ja hänen äänensä kuuluu autiomaassa: 

"Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'. Matteus 3:3.

Adventtina me odotamme ja näemme Jumalan valtavuuden ja voiman, joka muuttuu. On ihme ja outoa että tuo suuri kunnia saapui tänne maan päälle. Tuo valtava rikkaus muuttui köyhyydeksi, kunnia nöyryydeksi ja valta heikkoudeksi. 

Sen varjossa adventtina tulevat näkyviin yksinäiset, suojattomat, pakenevat, pelastetut ja haavoittuvat. Heidät asetetaan meidän eteemme niin ettemme voi kieltää heidän olemassaoloaan. Me pienimmät, vähäiset, sairaat ja kivuliaat, tämä on meidän aikamme.  He/me ovat/olemme arvostettuja ja elävät/elämme ensimmäistä kertaa turvassa ja ilon täyttäminä.

Viimeinkin maan päällä on rauha, shalom, jopa autiomaassa. Kuorot eivät kuitenkaan koskaan laula rauhaa maan päällä, ennen kuin ne ensin ovat juhlineet kirkkautta. Aavikon shalom virtaa Jumalan kirkkaudesta. Ja me saamme osamme siitä virrasta. Kirkkautta ja rauhaa, ylitsevuotavasti!

Adventina tutustumme Jumalaan joka muuttaa, tekee uuden ja alkaa uudelleen. Ei ihme, että luomakunta ja ihmiskunta, yksi kerrallaan, kaikki yhdessä, laulavat uudesta maailmasta, joka on täynnä Jumalan runsasta kirkkautta. 

Liian usein olen tutustunut erämaahan, elämän haurauteen ja hämärään. Mutta adventti on tulosi aikaa. Saanen juhlia kunniaasi ja laulaa shalomiasi. Anna sydämeeni sinun ilosi ja rakkautesi. Anna minun tänä adventtina säteillä valoasi ja kunniaasi muille ihmisille ja tuoda valtakuntaasi tänne maan päälle. Anna minun olla joulun lähettisi, sinun palvelijasi kaikkien sitä tarvitsevien elämässä jotka tuot lähelleni. Anna tämän adventin muuttaa minua ja joulun ryöstäytyä todella sydämeeni. Aamen.