Ajatuksia rukouksesta ja Jumalan läsnäolosta

Muutama viikko sitten rukoilin elämäni parhaan rukouksen. Olen ollut jo vuosia kiinnostunut meditatiivisesta rukouksesta ja siitä miten rukoilla koko ajan, kuten Paavali meitä kehottaa tekemään. Mutta jotenkin rukouksessa viipyminen on liian vaikeaa, ajatukset harhailevat, keskittyminen ja Jumalan läheisyyden tunteminen on vaikeaa ja huomaan tekeväni ostoslistaa tai pohtivani mitä syödä päivälliseksi sen sijaan että rukoilisin.

En halua tehdä rukouksestani ostoslistaa, tai listaa valituksia ja toivomuksia sekä vaatimuksia Jumalalle. Mutta miten pystyä viipymään Jumalan seurassa ja rukoilla jatkuvasti?

Kuten sanoin, muutama viikko sitten se tapahtui. Löysin itseni itkemästä ääneen sängystä. Takana olivat pitkään kestäneet omat terveysongelmat, kyvyttömyyden tunne, epäonnistunut avioliitto, poikani epilepsia, masennus ja toinen itsemurhayritys ja kaikki vain kaatui päälle. Tunsin että minusta ei ole mihinkään, että tulevaisuutta ei enää ole, että en vain enää pystynyt... mihinkään.

Kun yritin rukoilla sanoja ei tullut. Silloin mieleeni tuli raamatunpaikka jossa sanotaan Pyhän Hengen rukoilevan meidän puolestamme sanottomin huokauksin. Huusin Jumalalle että tässä ovat minun sanattomia huokauksiani, minä en pysty enää puhumaan, Pyhä Henki sinun on parempi rukoilla minun puolestani. Mutta lopulta en pystynyt edes huokailemaan vaan sisältäni lähti äänetön huuto.

En tiedä kuinka pitkään se kesti, tuntui että ikuisuuden. Huusin ja karjuin pääni sisällä ja hoin välillä mielessäni, Jumala tässä on rukoukseni, sinä sen ymmärrät, minä en. Ja jatkoin sanatonta huutoani.

En tiedä mitä sanoin, kuvittelen että kerroin kaiken. Sen mitä oli vuosien mittaan tapahtunut ja miltä se sai minut tuntemaan ja mitä olisin tahtonut tapahtuvan ja miltä minusta tuntui kun se ei tapahtunut ja kaiken, kaiken sen mitä oli sisälläni. Koska vähitellen itku hiljeni ja tuskan tunne. Tunsin itseni tyhjäksi, kunnes tilalle laskeutui armo ja rauha.

Mikään ei muuttunut, mutta kaikki muuttui. Kuten Jeesus sanoi, maailmassa teillä ei ole rauhaa. Sitä minulla ei ole täällä ole. Ecuador on keskellä pandemia-myrskyä joka on tuhonnut terveydenhuollon ja maan talouden sekä ihmisten elämät. Meidän perheemme oma myrsky on tuhonnut meidän terveytemme ja perusturvallisuuden tunteemme.

Ajalehdimme ilman airoja, purhetta, perämoottoria tai ohjainta keskellä vuosisadan myrskyä, vuosituhannen myrskyä, joka yrittää kaataa veneemme ja upottaa meidät meren pohjaan. Ja mitään toivoa ei ole. Maailmassa ei ole meillä rauhaa, myrsky ei tule hellittämään.

Mutta kaikki muuttui, koska meidän veneessämme on nyt rauha. Minun sydämessäni on rauha.

Terveyteni ei parantunut ihmeellisesti, pandemia ei lakannut, Ecuadorin talous ja turvallisuus ei ole kohentunut, poikani ei tullut terveeksi, avioliittoni ei palautunut yhteen, mikään ei muuttunut. Mutta kaikki muuttui. Koska Jumala muutti minut. Jumalan armo ja rauha muuttivat minut.

Toissapäivänä sain ruokamyrkytyksen, kaikkien muiden terveysongelmien päälle. En pystynyt nousemaan vessanpytyltä joten oksensin vessan seinät ja lattiat täyteen sekä makuuhuoneen lattialle ja vessan peiliin kun viimein pääsin pois vessanpytyltä. Sitten tärisevänä ja kuumeisena jouduin siivoamaan kaiken jotenkin ja kömmin takaisin sänkyyn, rukoillen että Jumala auttaisi. Myöhemmin nousin uudestaan oksentamaan ja kuralle ja näin itseni vessan peilistä, olin mennyt nukkumaan pää ja hiukset täynnä oksennusta. Siinä vaiheessa olo oli niin paha etten edes viitsinyt vaihtaa tyynyliinaa kun viimein pääsin takaisin sänkyyn, pesin vain hiukseni käsisaippualla ja totesin että huolehdin muusta kun ehdin ja jaksan.

Vessanpytyllä istuessani minuun nousi katkeruus. Miksi Jumala ei ottanut tätä pois? Miksi hän antoi minun olla näin sairas? Ja silloin tajusin että Jumala oli siinä minun kanssani. Hän oli ottanut kivun pois jotta saatoin nukkua hetken ja levätä, hän oli kanssani kun heräsin ja auttoi minut sängystä ylös ja takaisin vessaan kun omat voimani ja tärisevät jalkani eivät pystyneet sitä tekemään.

Jumala oli minun kanssani kun sitä tarvitsin. Hän antoi rauhansa ja armonsa. Hän piti huolta, kantoi ja auttoi jaksamaan ja otti pahimman kivun pois ja antoi levon.

Minun pitää tyhjentyä. Minun savikuppini pitää olla tyhjä jotta Jumalan aarre, hänen rakkautensa valo, mahtuu sinne. Ja sen pitää säröillä jotta tuo valo voisi loistaa muille.

Kun minä tarvitsen, Jumala on läsnä. Minun ei tarvitse kuin huutaa, kuiskata tai pyytää.

Mitä Jeesus sanoisi tämän ajan perheille Suomessa?

Itse olen kokenut että Jumala sanoo: Pistä minut ensimmäiseksi. Anna minulle kaikki mitä sinulla on. Luota minun käsiini se mitä ja keitä rakastat kaikkein eniten.

 

Luulen että Jeesus kutsuu meitä tänäkin päivänä sekä arvostamaan perhettä enemmän että arvostamaan sitä vähemmän. Ei tuo sanoma ole yhtään vanhanaikainen. Meidän tulee arvostaa perhettä ja lapsia, lapsia palvellessamme palvelemme Jeesusta, voimme tehdä hänelle kaikkea hyvää mitä tahdomme, lasten kautta, sekä omien että muiden lasten.

Toisaalta meidän tulee laajentaa perheen käsitystä ja ymmärtää että kaikki kristityt ovat samaa perhettä meidän kanssamme, eivät pelkästään ne jotka ovat meille verisukua tai samasta seurakunnasta/kirkkokunnasta/paikkakunalta/maasta/maanosasta/jne. Meidän perheemme elää Kiinassa, USAssa, Keniassa, Ecuadorissa ja Suomessa ja kaikialla muualla missä on Jumalaan uskovia ihmisiä.

 

Lisäksi jos perheemme, se perhe ja suku johon olemme syntyneet, yrittää estää meitä uskomasta Jumalaan tai hylkää meidät meidän uskomme tähden niin meidän velvollisuutemme ei ole heille, eikä Suomen valtiolle ja kansalle näin laajempana perheenä, vaan Jumalan perheelle ja ensimmäiseksi Isällemme, Jumalalle.

 

Nykypäivänä ei Suomessa ehkä olla samalla tavalla tilivelvollisia perheelle ja suvulle kuten Rooman valtakunnassa tai muinaisessa Juudeassa mutta perheet ja suvut ovat edelleen tärkeitä meille ja me välitämme heidän mielipiteistään. Toisaalta ystävät, työkaverit, työpaikka ja yhteiskunta ovat syrjäyttäneet suvun sekä suvun päämiehen niinä joille olemme tilivelvollisia tai joiden mielipiteestä eniten välitämme ja joiden haluamme arvostavan meitä ja joihin haluamme tehdä vaikutuksen ja joilla haluamme olevan hyvän mielikuvan meistä.

 

Luulen että Jumala kutsuu meitä rikkomaan tämän. Se jonka mielipiteellä tai mielikuvilla on väliä on Jumala ja ainoa johon meidän tulee tehdä vaikutus on Jumala ja ainoa jonka arvostusta meidän tulee etsiä on Jumala.

 

Miten voimme käytännössä jokapäiväisessä elämässä laittaa Jumalan ensimmäiseksi?

 

1 Tess 5:17 Paavali sanoo: Rukoilkaa lakkaamatta. Jae ei ole pitkä mutta sitäkin vaikeampi. Mitä tarkoittaa rukoilla lakkaamatta, miten se tehdään, miten voi rukoilla nukkuessa ja syödessä ja puhuessa ja muutenkin koko ajan ja millaista rukousta sen pitää olla?

 

Minulla ei ole vastausta näihin kysymyksiin, anteeksi kaikille. Rukoillaan yhdessä, valintoja tehdessä, säännöllisesti, vastustuksen edessä, temppelissä ja kodeissa, kuoleman hetkellä, kuolleen herätessä ja lasten kanssa. Pidetään Jumala mukana arkielämässä.

Yksinäiset kammiorukoukset ovat varmasti ehdottoman tärkeitä. Ne ovat kuin leipää ja kaurapuuroa, ravintoa jota ilman emme selviä hengissä ja joka ravitsee meidän ruumistamme ja sieluamme. Mutta, jos jatkan ruokaverailua, niin välillä tekee hyvää syödä vaikka jugurtti tai banaani, niistäkin saa tarpeellisia ravintoaineita. Samoin luonaasta ja päivällisestä, muiden kanssa rukoilemisesta, seurakuntana yhdessä rukoilemisesta, perheen kanssa rukoilemisesta tai nopeasta rukouksesta yhden asian puolesta, huudosta Jumalan puoleen, avunpyynnöstä, kiitoksesta.

 

Tehdään rukouksesta arkipäiväinen asia, osa meidän rutiiniamme. Kaikki nämä rutiinit joihin rukous kuuluu tekevät siitä yhä enemmän osan meidän arkielämäämme, jotakin normaalia jonka lapsi oppii ja omaksuu ja jota pitää normaalina ja hyvänä.

 

Kun lisäksi vielä rukoilemme erityistilanteissa, kuten vaikka kun pelottaa tai huolestuttaa tai kiitetään jostakin tosi kivasta tai pyydetään ohjeita ja johdatusta, se tuntuu lapsesta normaalille. Jumala on normaali osa meidän elämäämme, on normaalia pyytää Jumalan mielipidettä, jutella hänen kanssaan, kiittää häntä, kommunikoida hänen kanssaan ja viettää aikaa yhdessä hänen kanssaan.

 

Jumala kaikenlisäksi vielä kuulee rukoukset ja on oikea olemassa oleva, kaikkivaltias Jumala joka vastaa rukouksiimme ja pitää huolta meidän lapsistamme. Eli kun me rukoilemme hän tekee enemmän kuin oman osansa.

 

Tunnen että Jumala kutsuu perheitä rukoilemaan ja viettämään aikaa hänen kanssaan. Sekä ydinperheitä että sukuja ja seurakuntaperhettä, ympäri maailmaa. Hän tahtoo sanoa meille, viettäkää aikaa minun kanssani, tutustukaa minuun, ottakaa vastaan minun lahjani ja oppikaa minusta.

 

Miksi Kärsimys On Tärkeää Meille?

Oletko menettänyt jonkun sinulle tärkeän ihmisen tai jotakin sinulle tärkeää? Onko jollakin elämäsi alueella vaikeuksia? Onko sinulla vaikeuksia terveytesi kanssa? 

Kärsitkö suurista paineista taloudellisella alueella elämässäsi tai jollakin muulla elämäsi alueella? Vastustetaanko sinua ja mitä tahtoisit tehdä? Puhuvatko ihmiset sinusta pahaa? Tai sinun päätöksistäsi ja teoistasi?

Onko sinulla vaikeuksia elämässäsi? Oletko pettynyt jonkin asian suhteen? Oletko kokenut vastustusta?

Jumala haluaa näyttää kunniansa meissä ja meidän kauttamme, aivan yhtä voimakkaasti kuin Hän teki fyysisen temppelin kautta Salomonin päivinä.

Kun Jumalan kunnia näytetään sinun elämässäsi, toiset tulevat katsomaan sinua ja sanomaan: Miten suurta Jumalaa palveletkaan! Koska Jumalan voiman hyvyys sinua kohtaan on näkyvä jopa ei-uskoville.

Paavali perusti Korinttin kirkon. Hänen kirjeessään tälle kirkolle, hänen kaikkein henkilökohtaisimmassa kirjeessään, hän paljastaa johtajan sydämen.

Paavali paljastaa tunteensa ihmisenä joka tietää mitä on olla vaikeuksien keskellä. Hän on kokenut vaikeuksia, kärsinyt, ollut ahdistuksessa ja ylempalttisten voimien yli käyvien rasitusten alaisena. Hän on epätoivoisena pelännyt henkensä puolesta ja luullut olevansa kuolemaan tuomittu.

 Paavali aloittaa kirjeensä ylistyksellä. Hän ei kiitä ahdistuksesta vaan kiittää sen seurauksista. Ja mitkä ovat ne edut ja hyvät seuraukset jotka ovat tulleet ahdistuksesta kärsivien osaksi?

Jumala lohduttaa meitä vaikeuksissamme. Jumala on ”laupeuden Isä” ja ”kaiken lohdutuksen Jumala”.

Hän ei pysy erillään meistä kun me kärsimme. Hän tulee meidän vierellemme ja kärsii yhdessä meidän kanssamme.

Jumalan Pyhä Henki on Lohduttaja . Me rajoitamme itseämme ja meidän käsitystämme Jumalasta kun unohdamme ja sivutamme Jumalallisen Luonnon puolen jota voi parhaiten kuvata naisellisuudella.

Lohduttaja varmasti edustaa tätä puolta Jumalallisesta Luonnosta. Lohduttaja jakaa Jumalan rakkautta sydämiimme. Lohduttaja kastaa meidät yhteyteen Jeesuksen kanssa kunnes Jumalan läsnäolo asuu meissä.

Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.

Juudaksen kirje 1:2

Lohduttaja tuo meille hengen hedelmät: jotka ovat rakkaus, ilo rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsensähillitseminen.

Hänen ohjauksensa vie meidät siunatun kurin kautta Jumalan ymmärtämiseen joka ylittää kaiken ymmärryskykymme.

Sillä näin sanoo Herra:

Minä ohjaan hänen tykönsä rauhan niinkuin virran

ja kansojen kunnian niinkuin tulvajoen.

Ja saatte imeä,

kainaloissa teitä kannetaan,

ja polvilla pitäen teitä hyväillään.

Niinkuin äiti lohduttaa lastansa,

niin minä lohdutan teitä,

ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.

Jesaja 66:12-13

 Jumala lohduttaa sinua jotta sinä voit lohduttaa ja auttaa toisia. Jos kärsit juuri nyt, sinua ei ehkä lohduta se että jonakin päivänä voit itse tuoda suurta lohtua toisille.

joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.

2 Korinttilaisille 1:4

He jotka ovat itse kärsineet ymmärtävät toisten kärsimystä kaikkein parhaiten. Ja he joita on lohdutettu voivat lohduttaa toisia parhaiten.

Kärsimys muuttaa meitä. Ahdistus ja kärsimys tuottaa meissä lohdutusta ja pelastusta, kestävyyttä ja vahvaa toivoa. Ahdistus ja kärsimys muuttavat meidän luonteemme.

Mutta jos olemme ahdistuksessa, niin tapahtuu se teille lohdutukseksi ja pelastukseksi; jos taas saamme lohdutusta, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi, ja se vaikuttaa, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme; ja toivomme teistä on vahva,

2 Korinttilaisille 1:6

Me emme ole yksin kärsimyksen ja ahdistuksen keskellä. Kuten me jaamme kärsimyksen, tulemme myös jakamaan lohdutuksen.

koska me tiedämme, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta.

2 Korinttilaisille 1:7

Jaettu kärsimys tuottaa läheisimmän mahdollisen suhteen toiseen. Kärsimyksen keskellä voimme kokea uskomatonta läheisyyttä toisten kanssa kun lohdutamme ja rohkaisemme toisiamme.

Sinun kärsimyksesi on myös minun kärsimystäni. Me kärsimme yhdessä.

Opit luottamaan Jumalaan. Kun elämämme on helppoa, on helppo luottaa minuun itseeni. Mutta kun kaikki menee huonosti ja emme pysty, emmekä jaksa enää yksin. Silloin meidän on pakko luottaa Jumalaan.

ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää.

2 Korinttilaisille 1:9

Sinut pelastetaan!

 Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa,

2 Korinttilaisille 1:10

Kun katsomme taaksepäin elämässämme, voimme nähdä miten Jumala on tuonut meidät vaikeuksien keskeltä. Voimme olla myös varmoja että Hän tulee tekemään näin tulevaisuudessa.

Rukouksesi tulee auttamaan muita. Rukous on voimakasta. Jumala todella vastaa rukouksiin. Yksi parhaista tavoista auttaa muita on rukoilla heidän puolestaan.

kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut.

2 Korinttilaisille 1:11

Kun sinun rukouksiisi tulee vastaus, Jumala saa kunniaa.

Rakas Jumala, auta minua näkemään hyvät puolet jokaisessa vaikeuksessa, kivussa, ahdistuksessa ja ongelmissa mitä minulla on.

Auta minua kokemaan Sinun lohtusi ja etten luottaisi itseeni vaan Sinuun. Rakas Jumala, pyydän apuasi kaikilla osa-alueilla elämässäni missä minulla on menetyksiä ja vaikeaa.

Jumala poista minusta tämä rajoitus ja tuo rauha, pyhyys ja voima elämääni. Anna minun luottaa siihen että olet kanssa, kärsimyksen ja ahdistuksenkin hetkellä. Täytä minut tänään hellyydelläsi, myötätunnollasi ja armollasi.

Miksi rauha vaatii hellyyttä yhtälailla kuin voimaa, puhtautta yhtälailla kuin myötätuntoa?

Herra Tekee Vanhurskauden ja Hankkii Oikeuden Kaikille Sorretuille!

Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta. 
Ef. 6:18

Rukousvastaukset vahvistavat meidän uskoamme Jumalaan. Ei ole mahdollista todistaa kristinuskoa rukousvastauksien pohjalta koska ne voidaan aina selittää yhteensattumina. Mutta kun rukoilemme yhteensattumia tapahtuu. Kun emme rukoile, niitä ei tapahdu.

Jumala antaa meille anteeksi meidän syntimme. ”hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,” Psalmi 103:3.

Jumalalla on suuria lahjoja meille tarjolla. Rukouksen tulisi olla meille yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Jeesus itse kehoitti meitä rukoilemaan.

 Rukoilkaa lakkaamatta. 1 Tess 5:17

Rukoiletko sinä?

Jumala parantaa meidät sairauksistamme. Jonakin päivänä me tulemme olemaan täysin parannettuja. Me näemme merkkejä tästä kun Jumala parantaa suoraan ja yliluonnollisesti. Tämän lisäksi, Jumala on luonut meidät kehoomme immuunijärjestelmän, vasta-aineita ja parantumisprosessin.

Jumala ” joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta...” Psalmi 103:4. Jumala lunastaa meidät tuonelasta. Hän pelastaa sinut riippumatta miten syvällä olet syntien kuopassa.

Hän ”... kruunaa sinut armolla ja laupeudella,” Psalmi 103:4. ” Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.” Psalmi 103:11.

Hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää!" Ilm. 1:17

 Jumala kehoittaa meitä ettemme pelkäisi Häntä. Hän on hyvä ja tahtoo antaa meille kaikkea hyvää.

Jumala täyttää meidän tarpeemme. Hän ” joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.” Psalmi 103:5.

Hän on Jumala joka antaa meille armon ja pyhittää meidät. Hän antaa meille mahdollisuuden elämään, elämään tänä päivänä ja ikuiseen elämään.

"Mitä enemmän kiinnityt syvällä ja lujalla uskolla Jumalan lupauksiin, sitä enemmän saat kokea häntä itseään. Mutta tamä kokemus on tunteita syvemmällä. Sen sijaan että saisit silloin tällöin epävakaisia ilontunteita, saat astua sisälle Jumalan kestävään, ikuiseen iloon".
Wilfrid Stinissen

Minä ylistän sinua Jumala kaikestä hyvyydestäsi jonka Sinä annat minulle rakkaudestasi. Minä kiitän ja ylistän Sinun nimeäsi elämäni keskellä ja kiitän sinua anteeksiannostasi. Siitä että olet antanut minun syntini anteeksi. Kiitos siitä että olet luonut tapoja joilla voin parantua ja siitä että parannat meitä vielä ihmeellisesti tänäkin päivänä. Kiitos rakkaudestasi, armostasi ja laupeudestasi ja kiitos kaikesta hyvästä jonka olet antanut minulle ja tulet antamaan elämääni.

Kiitos Herra että saan olla sinun kanssasi ja että sinä olet minun kanssani. Se ei ole vain tunteista riippuvaa. Ei hetken humahdusta. Sinä olet läsnä aina. Ja kun sinun ilosi on sydämessä se säilyy tuskankin keskellä. Miten vaikea on kuivailla sitä iloa, se on yliluonnollista mutta ihaninta elämässä.

Kiitos että saan olla luonasi ja että sinä olet aina luonani, amen.

Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.

Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.

Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.

Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.

Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.

Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.

Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.

Psalmi 103:6-12

Mitä sinä tahdot pyytää tänään Herralta?

* Valokuvien lapset kuuluvat Napon alueen Kichwa-kansaan. Heidät on kuvattu Cacique Jumandy -koululla Porotoyakun Kichwa-kylässä Ecuadorissa.

Kiitä Herraa!

Kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Room. 6:6-7 KR33/38

Daavid muistuttaa itseään psalmissa 103 ettei hän unohtaisi mitä hyvää Jumala on hänelle tehnyt. Monet meistä ovat tietoisia siitä hyvästä mitä saamme valtiolta tai työpaikastamme tai läheisiltä ihmisiltä. Mutta muistatko sen hyvän mitä Jumala on sinulle antanut?

On olemassa niin monia syitä ylistää Jumalaa. Daavid tuntuu melkein puhuvan itselleen ja yllyttävän itseään, siuluaan ja kaikkea mitä hänessä on ylistämään Jumalaa ja hänen pyhää nimeään.

Daavid kohtasi monia ongelmia elämänsä aikana. Hän teki syntiä ja oli sairaana ja masentui. Kuitenkin hän aloittaa psalmin ylistämällä Jumalaa siitä hyvästä mitä Jumala on hänelle tehnyt.

Pystynkö minä ylistämään Jumalaa ongelmieni keskellä ja kiittämään Häntä siitä hyvästä mitä Hän on minulle tehnyt?

Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.

Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,

hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,

joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,

joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.

Psalmi 103:1-5 

 Kiitos Herra että sain kuolla kanssasi ristillä. Auta etten palaisi entiseen vaan voisin todella elää uutena itsenäni. Kiitos että minut on edessäsi lunastettu ja vapautettu synneistäni ja pahoista teoistani. 

Tiedän että teen syntiä koska olen syntinen ja täällä maan päällä en tule koskaan siitä olemaan vapaa. Anna minun kuitenkin luottaa sinuun ja tukeutua sinuun kaikessa niin ettei minun enää tarvitsisi jatkuvasti tehdä pahaa ja rikkoa itseäni ja toisia vastaan. 

Kiitos siitä että sinun suuruutesi ja voimasi erityisesti näkyy heikkoudessa, koska minä olen niin heikko. Minussa ei ole mitään joka voisi minut yksin pelastaa vaan olen täysin halujeni ja heikkouksieni vallassa. Siksi onkin niin ihmeellistä ettet sinä minua tuomitse vaan vielä sanot olevasi entistä suurempi ja rakastavasi minua yhtä lailla. Anna minun joka päivä muistaa tuo rakkautesi ja luottaa siihen yhä syvemmin.

Minä ylistän sinua Jumala kaikestä hyvyydestäsi jonka Sinä annat minulle rakkaudestasi. Minä kiitän ja ylistän Sinun nimeäsi elämäni keskellä, myös silloin kun olen tehnyt syntiä, olen sairaana tai masentunut. Silloinkin Sinä kannat minua ja teet minulle hyvää.

Aamen.

Jumala, minun sydämeni on valmis, minun sydämeni on valmis: minä tahdon veisata ja soittaa.

Psalmi 57:8

Mistä sinä kiität Herraa tänään?