Kuka On Meidän Toivomme?

<a href="https://www.bloglovin.com/blog/19213351/?claim=cjrwnjruab9">Follow my blog with Bloglovin</a>

Toivon alkuperä on Toivon Jumala. Toivon syy on Jeesus. Toivon lähde on Pyhä Henki sinussa.

Toivo ei ole toivomista. Toivon juuret ovat Jumalassa ja siinä mitä Jumala on tehnyt meidän puolestamme ja yhä tekee maailmassa.

Charles Spurgeonin mukaan usko nousee portaita ylös jotka rakkaus on rakentanut ja katsoo ulos ikkunasta jonka toivo on avannut.

Toivo, usko ja rakkaus ovat kuin kolme sisarusta. Kaksi heistä ovat jo aikuisia ja yksi on vielä pieni lapsi. Käsikädessä he kulkevat eteenpäin, lapsi keskellään.

Kun katsot heitä näyttäisi kuin isommat sisarukset vetäisivät pienintä perässään, mutta se onkin toisinpäin. Pienin sisarus keskellä, Toivo, kiskoo isompia sisaruksiaa eteenpäin.

Toivo vetää uskoa ja rakkautta mukanaan. Ilman toivoa kaikki lakkaisi ja pysähtyisi paikalleen.

Puhumme olosuhteista joiden ylitse meillä ei ole lainkaan kontrollia. Kenelläkään meistä ei ole kontrollia meidän olosuhteidemme ylitse. Mutta meillä on vastuu siitä miten me elämme niiden olosuhteiden keskellä jotka ovat elämässämme.

Kaksi purjevenettä voivat seilata kahteen eri suuntaan samalla tuulella, riippuen niiden perämiesten taidosta. Perämies joka ajaa karille sanoo ettei hän voinut välttää sitä, tuuli oli häntä vastaan. Mutta toisella joka vei veneensä satamaan oli sama tuuli, hän tiesi miten asettaa purjeensa siten jotta tuuli veisi hänet suuntaan jonka hän halusi.

Jumalan rauha, Hänen rakkautensa ja usko ja toivo Häneen, mahdollistavat että voimme aina valita elämämme suunnan, kaikkien olosuhteiden keskellä.

Corrie Ten Boonin sanoin, ilo ja rauha tarkoittavat että kuljemme ympäriinsä hymy kasvoillamme ja tyhjä matkalaukku mukanamme.

Dostoyevsky kirjoitti että eläminen ilman toivoa on lopettaa eläminen.

Usko vapauttaa iloa, toivoa ja rauhaa elämiimme. Epäilys varastaa sinulta ilosi ja rauhasi. Usko tarkoittaa Toivon Jumalaan luottamista.

Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolen virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.

Joosua 24:15

Emil Brunner sanoi aikanaan että mitä happi on keuhkoille, toivo on elämän merkitykselle.

Jeesus on koko maailman toivo. Hän on Israelin toivo. Hän on myös meidän kaikkien toivomme.

Paavali lainaa useita Vanhan Testamentin paikkoja todistaaksen tämän. Hänen todistuksensa päättyy Jesajan profeetallisiin sanoihin (Room 15:12) Jesaja taas sanoo:

-- Iisain juuresta nousee verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi. Häneen kansat panevat toivonsa.

Toivo nostaa meidät epäonnistumistemme raunioilta. Toivo nostaa meidät tuskastamme ja pelostamme kaiken yläpuolelle, vaikka se näyttäisi mahdottomalle.

Meidän kykymme kestää ja sietää, kykymme päästä vaikeuksien ja kaiken yli saavat voimansa toivosta.

Kristityn horisontti on Kristus. Hän tulee uudelleen ja me katsomme Herramme uudeelleen tulemiseen. Se voi tapahtua huomenna tai milloin tahansa. Mutta se on horisonttimme, meidän katseemme kohde.

Tähän me perustamme elämämme. Ja se tekee mahdolliseksi meille tuntea toivoa ja löytää merkitystä elämästä ja maailmasta.

Mikä voima rauhalla on elämässäni? Vienkö rauhalta sen voiman väittämällä että sen pitää alistua minun järkeni alle? Mikä voisi olla varmempaa kuin olla rauhassa rakastavan Jumalan kanssa?

Jumala, minä perustan elämäni Sinuun. Käännyn Sinun puoleesi. Ilman Sinua olen vain koditon orpo, kunnes kosketat minua turvallisuudellasi, Sinun rauhallasi ja rakkaudellasi ja annat sydämelleni uskon ja toivon. Anna minun aina elää Sinun lähelläsi ja luottaa Sinuun.

Aamen