Mitä me juhlimme? Ensimmäinen Adventtisunnuntai

Useimmat ihmiset, olivatpa he kristittyjä tai eivät, ovat kuulleet ainakin jonkin verran muunnelmia joulukertomuksesta. Oletko sinä kristitty? Oletko kuullut joulun kertomuksen? Miksi luulet joulukertomuksen olevan niin laajalle levinnyt?

Joulu on useimmille meistä juhlallisuuksien aika. Se on tilaisuus uudistaa arvokkaita ystävyyssuhteita ja perhesiteitä. Se on tilaisuus muistaa menneitä päiviä. Se on hieno tekosyy syödä liikaa, laulaa liian äänekkäästi ja käyttää enemmän rahaa kuin meidän pitäisi.

Joulu voi herättää voimakkaita ja monimutkaisia ​​tunteita, sekä miellyttäviä että tuskallisia, jotka voivat yllättää meidät. Ja kristittyjen kannalta joulu on kunnioituksen ja ihmetyksen aikaa, aikaa jolloin Kristuksen syntymän tarina luetaan jälleen evankeliumista jotta koko maailma voi kuulla sen.

Jotkut rakkaimmista joulun iloista löytyvät perheen perinteistä, jotka yhdistävät yhden vuoden toiseen suosikkilaulujen harmonian, tuttujen koristeiden kimalluksen ja aikojen kunnioittamien rituaalien kautta.

Mutta jouluntuntemus saa meidät joskus jättämään huomiotta tärkeimmän ilmauksen siitä minkä pitäisi olla mielekäs aika. Jossain matkan varrella olemme saattaneet menettää yhteyden pyhän yön tapahtumiin, itse joulun sydämeen. John Maxwellin mukaan joulu kertoo tallissa syntyneestä vauvasta, joka muutti maailman ikuisesti.

Adventti on totuuden aika, uupumuksemme ja ahdistuksemme totuuden, mutta myös aika totuudelle Jumalan lakkaamattomasta anteliaisuudesta. Anteliaisuudesta, joka avaa meille tulevaisuuden joka jo näytti olevan suljettu. Adventti on heräämisen aika, kun Jumalan uutuus ja yltäkylläisyys murtautuu vakiintuneeseen elämäämme.

Mutta kun kansa yhä odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö hän itse ehkä ollut Kristus, niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
Luukas 3:15-16

Johannes Kastaja purskahtaa esiin Luukkaan evankeliumin alussa. Tämä johtuu siitä, että on adventin aika. Ja aina kun on adventin aika, saamme Johanneksen. Ei ole vielä Jeesuksen aika. Tämä on aika valmistautua. 

Adventin ajan valmistelu ei ole pääasiassa kiireistä toimintaa, juhlimista tai väsymystä. Tämän ajan valmistelu on pääasiassa kivuliasta ja haastavaa, on aika kysyä, miettiä, pohtia ja päättää uudelleen.

”hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” (jae 16) Kuvittelen, että tämä kuulostaa sinusta yhtä oudolta kuin se kuulostaa minusta. Me, jotka olemme suhteellisen hyvävaraisia ja sivistyneitä, emme puhu tällä tavoin emmekä ole tyytyväisiä tällaiseen puheeseen.

Todellisuudessa Jumalan pyhällä hengellä kastaminen ei tarkoita vain sen karismaattista ilmenemistä. Se tarkoittaa, että avoimuuden, anteliaisuuden, avun ja energian henki voi vierailla meissä, että "voima" voi tulla yli meidän ja kannustaa meitä olemaan tottelevaisia. Tekemään ​​asioita joita emme ole aiemmin tehneet, valtakunnan asioita joita emme uskoneet olevan meissä, lähimmäisyyden asioita joita kaipaamme. 

Koko adventti-aika on sitä että Jumala voi toimia meissä, meidän kauttamme, meidän ulkopuolellamme, enemmän kuin kuvittelimme koska uusi on ilmestymässä keskuuteemme.

Charles Swindollin mukaan samoin kuin polttoaine on autolle, niin Pyhä Henki on uskovalle. Hän antaa meille energiaa pysyä oikealla kurssilla. Hän motivoi meitä esteistä huolimatta. Hän pitää meidät vauhdissa kun tie muuttuu huonoksi. 

Henki on hän joka lohduttaa meitä ahdistuksessamme, joka rauhoittaa meitä onnettomuuksien aikana, josta tulee kumppanimme yksinäisyydessä ja surussa, joka kannustaa "intuitiomme" toimintaan, joka täyttää mielemme tarkoin, kun olemme levottomia jostakin tietystä päätöksestä. 

Lyhyesti sanottuna hän on hengellinen polttoaineemme. Kun yritämme toimia ilman häntä tai käytämme korvaavaa polttoainetta, kaikki järjestelmät hiipuvat.

Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
Room 8:14

Max Lucadon mukaan kun kuulee monien meistä kristityistä puhuvan, luulisi ettemme uskoisi tätä jaetta. Luulisi, ettemme usko kolminaisuuteen. Puhumme Isästä ja tutkimme Poikaa, mutta kun on kyse Pyhästä Hengestä, olemme parhaimmillaan hämmentyneitä ja pahimmillaan peloissamme. Hämmentyneit’, koska meitä ei ole koskaan opetettu. Peloissaan, koska meitä on opetettu pelkäämään.

Saanko yksinkertaistaa asioita vähän? Pyhä Henki on Jumalan läsnäolo elämässämme, joka jatkaa Jeesuksen työtä. Pyhä Henki auttaa meitä kolmessa suunnassa - sisäänpäin (antamalla meille Hengen hedelmiä, Gal 5: 22-24), ylöspäin (rukoilemalla puolestamme, Room 8:26) ja ulospäin (vuodattamalla Jumalan rakkautta sydämeemme, Room. 5: 5).

Johannes ei ole tämä uusi joka on tulossa. Hän valmistaa meidät uutuuteen. Ja hänen sanansa on, että jos haluamme uppoutua Jumalan elävään voimaan, meidän on tehtävä niin kuin Johannes sanoo: Jaa takkisi ja kenkäsi ja tavarasi toisten kanssa. Hallitse varojasi lähimmäisenrakkaudella. Lopeta kalenterisi täyttäminen sosiaalisilla tapahtumilla ja juhlinnalla.

Kuka olisi voinut ajatella, että tällaiset konkreettiset teot ovat taktiikka, jolla Jumalan uutuus vielä tulee! Adventti ei ole vain sellainen "valmistelu", johon liittyy ostoksia, juhlia ja kortteja. Tällaiset ylenmääräiset illuusiot peittävät väsyneen sielumme todellisen halun. 

Adventti on valmistautumista uudenlaisiin vaatimuksiin jotka murtavat väsyneet pelon mallit elämässämme.

Ei ole ihme, että Luukaan 3 luvun seuraavissa jakeissa kuningas Herodes pidätti Johanneksen, vangitsi hänet ja yritti vaientaa hänet. Sillä mitä Johannes sanoo on vaarallista elämälle, vallan ylläpitämiselle ja liiketoiminnalle tavalliseen tapaan. 

Herodes ja hänen seuralaisensa halusivat mieluummin kuvitella, että vakiintuneet tavat ja uskomukset olivat riittäviä Abrahamin ollessa heidän isänsä. Ja joka tapauksessa he eivät halunneet uutta, joten he yrittivät pysäyttää vaarallisen uuden ennen kuin se koskaan tunkeutui heidän elämäänsä.

Tiedämme, että Herodes ei tiennyt eikä edes epäillyt, että Johanneksen adventtikutsua ei voida vaientaa tai pidättää. Se kutsuu edelleen. Ja joskus annamme sen tulla keskuuteemme ja muuttaa meidät.

Monet ovat kuulleet joulusta ja juhlineet sitä koko elämänsä ajan mutta eivät silti tunne todellista joulun tarinaa. Miksi sinä luulet että ihmiset kertovat vain osan joulun tarinasta?

Suurin osa Jeesuksen syntymän kuvauksista on vesitetty ja kaupallistettu yhteiskunnassamme. Joulu on Kristuksen maailmaan tulo, ei vain syntymä. Joulu on toivoa sinulle ja minulle loputtomista epäonnistumisistamme huolimatta. 

Jeesuksen tarkka syntymäpäivä ei luultavasti ollut meidän juhlinamme päivämääränä mutta kristityt eivät juhli tiettyä päivää, me juhlimme Jeesusta, hänen syntymäänsä ja ihmiseksi tulemistaan ja sille on hyvä antaa oma päivämääränsä. Vaikka tämä päivä olisi lainattu tai laitettu sopivasti muiden uskontojen juhlapäivien yhteyteen.

Elävä Jumala, paljasta tänä adventin aikana totuus siitä miksi vietämme joulua ja adventtia. Vieraile tänä aikana minun luonani Pyhän Henkesi kautta, jotta minä saisin viettää adventtia tottelevaisena, tekemällä asioita joita en ole ennen tehnyt, valtakunnan asioita joiden en ole uskonut kuuluvan minulle, lähimmäisyyden ja rakkauden asioita jotka eivät miellytä minua ja joita olen vältellyt. Toimi minussa, läpi minun ja ylitse enemmän kuin osaan kuvittellakaan koska uutuus on matkalla keskuudessamme. 

Aamen.

Adventtikalenteri: Adventti alkaa

Joulu on yksi kahdesta kristillisestä pyhästä päivästä, jotka ovat myös merkittäviä juhlapäiviä yleisesti yhteiskunnassamme, toinen näistä on Juhannus. Tämän seurauksena yhteiskuntamme erilaiset ihmiset, organisaatiot ja rakenteet noudattavat erilaisia ​​juhlatapoja ja joulun juhlinta on dramaattisella tavalla erilaista eri ihmisille.

Vaikka valo ja ilo ovat, ja niiden pitääkin olla, joulutarinan painopiste, ne eivät ole koko tarina. Tarinassa on myös tummia osia. On välttämätöntä käydä läpi pimeyden päästäkseen valoon. Miksi me ihmiset tunnemme tarvetta tehdä joulun tarinasta pelkkää valoa ja iloa? Miksi emme kerro koko tarinaa?

Lahja ei ole ihmisiltä Jumalalle vaan Jumalalta ihmisille, sanoo Max Lucado. Mikä tämä joulun lahja on? Mikä on saanut maailman näin pois tolaltaan että sen vaikutukset tuntuvat vielä kahden tuhannen vuoden jälkeen meidän elämissämme.

Joulu tulee joka vuosi vetämään ihmisiä kylmästä, kirjoitti Charles Swindoll. Monet elävät elämänsä sydänsäryn, pettymyksen ja yksinäisyyden karuilla kaduilla. He ovat kadonneet häpeän, itsesäälin, syyllisyyden tai epäonnistumisen ajatuksiin. Yksi kivulias päivä seuraa toista, ja ainoa seura jota he pitävät ovat samojen katujen ja kulmien taistelutoverit jotka ovat yhtä hämmentyneitä ja eksyneitä kuin he itse.

Vuoden lähestyessä loppuaan joulu tarjoaa upean sanoman. Emmanuel, Jumala kanssamme, Hän, joka asui taivaassa, yhtä tasa-arvoinen ja ikuinen yhdessä Isän ja Hengen kanssa, laskeutui vapaaehtoisesti maailmaamme. Hän hengitti ilmaamme, tunsi tuskamme, tiesi surumme ja kuoli syntiemme vuoksi. Hän ei tullut pelottelemaan tai tuomitsemaan meitä, vaan osoittamaan meille tietä lämpöön ja turvallisuuteen.

Joulun todellinen merkitys on haudattu yhä syvemmälle, kunnes se on piilotettu useimilta ihmisiltä. Maailman pimeys estää ihmisiä näkemästä sitä, ja ainoa tapa nähdä totuus on saada Jeesus tuomaan valoa pimeyden läpi. Jotta voimme nähdä joulun piilotetun merkityksen, meidän on luotettava Jeesuksen ohjaukseen.

Joulu on yksi maailman suurimmista juhlista joka vuosi. Suurin osa muista lomista saa yhden päivän, mutta joulua korostetaan koko kuukauden ajan, joka kahdestoistaosa vuodessa.

Joulukauden aikana miljardit ihmiset jättävät normaalin rutiininsa voidakseen uudelleen sisustaa kotinsa, lähettääkseen onnittelukortteja, ostaakseen lahjoja, mennäkseen joulujuhliin, käydäkseen kirkon ja seurakuntien tilaisuuksissa, laulaakseen joululauluja, katsoakseen joulun erikoisohjelmia televisiosta ja matkustaakseen pitkiä matkoja heidän perheidensä kanssa ja luokse.

Joulun nähtävyydet ja äänet täyttävät ilman melkein kaikkialla. On kauppoja ja jopa työuria, jotka on omistettu yksinomaan tämän loman valmisteluun ja juhlimiseen. Kun joulu tulee, et voi missata sitä. Maapallolla ei ole melkein mitään paikkaa, johon piiloutua.

Jos todella mietit sitä, on hämmästyttävää että kaksi tuhatta vuotta sitten Lähi-idässä syntyneen talonpoikan yksinkertainen, vaatimaton syntymä on aiheuttanut tällaista levottomuutta ja juhlintaa. Hänen syntymäpäivänsä tapahtuma aiheuttaa tänäkin vuonna ruuhkia esimerkiksi New Yorkissa, Tokiossa ja Rio de Janeirossa.

Aikaan sitoutumattomana, Jumala näkee meidät kaikki. Hän näki meidät ennen syntymäämme ja hän rakastaa mitä hän näkee. Tunteet tulvillaan, rakkauden voittamana, tähtien tekijä kääntyy, yksi kerrallaan, meitä kohti ja sanoo: "Olet lapseni ja rakastan sinua kovasti. Tiedän, että jonain päivänä saatat kääntyä minusta pois ja lähteä. Mutta minä haluan että tiedät että olen jo tehnyt sinulle tien takaisin."

Ja sen todistamiseksi hän teki jotain erikoista. Nousten valtaistuimeltaan hän otti yltään valovaipansa ja kietoutui ihmisen ihoon. Maailmankaikkeuden valo astui pimeään kohtuun, tavallisen, vähävaraisen ja kouluttamattoman tytön sisälle. Hän syntyi kylmään yöhön ja nukkui sitten eläinten heinillä.

"Voiko mikään estää minua rakastamasta sinua?" Jumala kysyy. "Katsokaa minua kun puhun kieltänne, nukkumassa maan päällä ja tuntemassa kipua. Katso, maailman luojaa, kun hän kutisee, väsyy, turhaantuu ja itkee. Mietitkö ymmärränkö miltä sinusta tuntuu? Katso tuskaisiin silmiin Kristuksen ristillä. Se on sinun syntisi jonka tunnen, kuolemasi jonka kuolen ja ylösnousemuksesi jota elän. Näin paljon rakastan sinua."

Joulun kertomus ei ole vain lapsi joka syntyy, se on myös mies joka kuoli, tuskallisesti ja kidutettuna, meidän tähdemme. Joulun kertomus on osa vielä suurempaa kertomusta. Kertomusta Jumalasta joka rakastaa meitä ja etsii keinoa päästä yhteyteen meidän kanssamme. Jumalasta joka tahtoo meidän elävän ikuisesti hänen rinnallaan ja iloitsevan hänestä ja hänessä siitä kaikesta ihmeellisestä mitä hän on meitä varten luonut. 

Joulun kertomus saattaa alkaa tähdestä ja seimestä mutta se jatkuu ristille ja sitten vielä pidemmälle, aina uuteen maailmaan saakka. Se on kertomus uhrista ja kivusta, vapaudesta ja riemusta ja se on kertomus jonka avulla ja kautta kaikki muut kertomukset saavat merkityksensä.

Olemme pohtineet Jumalan rakkautta Betlehemin kehdosta Jerusalemin ristiin. Mitä voit sanoa tällaiselle tunteelle? Kun tiedät että Jumala mieluummin kuolee kuin elää ilman sinua, miten reagoit? Kuinka voit selittää tällaista intohimoa?

Elävä Jumala, sinä joka saavuit keskellemme ja uhrasi itsesi meidän puolestamme, paljasta itsesi minulle tänä joulunaikana. Kun minä odotan tänä adventtina sinua ja juhlistan sitä että synnyit meidän keskellemme anna minun tutustua sinuun itseesi ja koko sinun kertomukseesi. Ja anna sen muuttaa minua ja minun elämääni, niin että saan elää joulun joka päivä. Tee minusta osa joulun kansaa, täynnä rakkautta, itsensä uhraamisen tahtoa ja kunnioitusta sinua kohtaan. 

Aamen.

ENKELI VIERAILEE MARIAN LUONA JA JULISTAA JEESUKSEN SYNTYMÄN - LUUKKAAN EVANKELIUMI 3 (osa 2)

Luuk 1:26-38

Millä tavoin Sakariaksen ja Marian tarinat ovat samanlaisia ja miten ne eroavat toisistaan?

Marian kysymyksessä "kuinka tämä voi tapahtua?" on järkeä vain, jos hän ymmärtää, että lupaus on välitön raskaus eikä lupaus raskaudesta joka tapahtuu normaalilla tavalla avioliiton solmimisen jälkeen. Tämän asian suhteen Marian, kuten Sakariaan, on ymmärrettävästi vaikea uskoa enkelin sanomaan. Mutta toisin kuin Sakarias, hän ei pyydä merkkiä. Ja kun enkeli on selittänyt jumalallisen tarkoituksen, hän ei osoita vastahakoisuutta hyväksyä sitä (Luuk. 1:38). Kylän teini-ikäinen vastaa paremmin lupaukseen Jumalan yliluonnollisesta voimasta kuin Jerusalemin pappi.

Mariaa pidetään Luukkaan 1:45:ssä esimerkkinä uskosta. Kappale osoittaa hänen halukkuutensa uskoa mahdottomaan ja olla Jumalan käytettävissä huolimatta siitä mullistuksesta, jonka tämä aiheuttaa hänen elämässään. Tässä hän on esimerkki kaikille opetuslapsille. Jumalan lupauksiin voidaan luottaa, vaikka ne räjäyttävät reikiä ihmisen luonnollisiin odotuksiin.

Luukas puhuu usein ihmisten "täyttymisestä Pyhällä Hengellä" (jo Luukas 1:15). Mutta tämä melko erilainen ilmaisu ei puhu Marian hengellisestä tilasta, vaan keinoista, joilla hänen raskautensa saavutetaan. Vertaa Jumalan Hengen luovaa toimintaa ensimmäisen Mooseksen kirjan 1:2:ssa. Ilmaisun herkkyys tässä välttää karkean pakanallisen käsityksen jumalasta ihmisnaisen kanssa. Tämä on jumalallinen mysteeri. Näin sikiöitettu lapsi tulee olemaan "pyhä", puhtaasti ihmissukupolven normaalin mallin ulkopuolella.

Enkeli Gabriel vastaa, ettei mikään ole koskaan mahdotonta Jumalalle. (Luukas 1:37). Marian yksinkertainen hyväksyntä ei kata ainoastaan​​enkelin lupaaman "mahdottomuutta", vaan myös sen erityistehtävän henkilökohtaisen hinnan, johon hänet on kutsuttu. Matteus 1:18-19 antaa meille välähdyksen tuosta hinnasta suhteessa hänen välittömään tilanteeseensa Joosefin kanssa. 

Luukkaan mukaan Simeonin sanat jakeissa 2:34-35 osoittavat, että kustannukset eivät ole pienemmät kun hänen lapsensa on kasvanut. Toistaiseksi Maria luultavasti tiesi tästä vähän. Mutta jo hänen yksinkertainen halunsa luottaa Jumalaan tekee hänestä loistavan esimerkin uskosta (Luuk. 1:45).

Mikä on se poliittinen tai kuninkaallinen merkitys, jonka Luukas antaa tapahtumalle jakeissa 26-28? Mitä seurauksia Pyhän Hengen tulemisesta Marian ylle ja Korkeimman Jumalan voimasta hänen yllänsä on?

Sen lisäksi, että Jeesus syntyi kuningas Daavidin jälkeläiseksi, jälkeläiseksi josta tulee Daavidin kaltainen kuningas. Muita poliittisia viittauksia on tehty (Luuk. 1:32-33). Tämä tuleva kuningas olisi "Jumalan poika" (Psalmi 89:27).

Kuten suuri osa Uuden testamentin kielenkäyttöä Jeesuksesta, tämä väite on sekä teologinen että valtava poliittinen väite. Se oli teologista siinä mielessä, että Jeesus jollakin tavalla samaistuu Jumalaan ainutlaatuisella tavalla, jota ihmisten on silloin ja nyt vaikea käsittää ja uskoa. Ja se oli poliittinen, koska "jumalan poika" oli Ceasarille tuolloin yleisesti käytetty arvonimi.

Tässä sanotaan, että Jeesus on todellinen maailman hallitsija. Ei Ceasar. Eikä varmastikaan tämän päivän maailman voimat. Laita tämä kaikki yhteen. Vauvan merkitys, Jumalan voima ja haaste kaikille ihmisvaltakunnille. Me kaikki ymmärrämme, miksi tarina on niin räjähtävä.

Ehkä jotkut kiistat siitä, olisiko Maria voinut tulla raskaaksi Jeesuksen ilman ihmisisää, johtuuvat siitä, että syvällä sisimmässämme emme halua ajatella, että voisi olla kuningas, joka voisi väittää olevansa tällainen. Ja vaatia tällaista ehdotonta uskollisuutta. Miten ihmiset suhtautuvat nykyään käsitykseen, että on olemassa yksi, joka ansaitsee ehdottoman uskollisuutemme?

Jeesuksen neitseellinen sikiäminen ei ole yleinen teema Uudessa testamentissa. Luukas on kirjannut sen pikemminkin tosiasiaksi kuin teologiseksi argumentiksi sinänsä. Vaikka tietysti se sopii hyvin teologiaan Jeesuksesta, joka on sekä ihminen että jumalallinen. Tämän ihmeellisen tapahtuman läsnäolo evankeliumin alussa vastaa toista yhtä "mahdotonta" tapahtumaa evankeliumin lopussa, missä julmasti teloitettu mies nousi ylös kuolleista.

Luukkaan mukaan tämä poikkeuksellinen syntymä viittaa Jeesuksen rooliin kauan luvattuna Jumalan kansan vapauttajana, joka on itse "Jumala meidän kanssamme". Jumala tekee täällä jotain uutta ja yllättävää. Neitsyestä syntyminen on ainutlaatuinen ja ennennäkemätön Jumalan luova teko, joka tapahtuu Pyhän Hengen kautta.

Messiaan syntymää verrataan Aadamin luomiseen. Ilmoitus esittää Jeesuksen toisena Aadamina. Luukas jäljittää Jeesuksen sukulinjan Jumalan Poikana Aadamiin, "Jumalan pojaan" (Luuk. 3:38).

Alkukirkossa Maria tunnustettiin toisena Eevana, jonka halukas kuuliaisuus "Herran palvelijana" (Luuk. 1:38) kumoaa Eevan tottelemattomuuden. Varjostava Jumalan Henki, joka loi maailman kaaoksesta ja joka myöhemmin paikallisti Jumalan läsnäolon tabernaakkelissa, varjostaa Marian tuomaan esiin uuden Aadamin Jumalan kuvaksi. Uusi Aadam, joka on "pyhä, jota kutsutaan Jumalan Pojaksi" (Luuk. 1:35).

Etenkin kirkkoisät ymmärsivät, että kun Jumala inkarnoi Poikansa, ei Elisabetin papilliseen kohtuun, vaan Marian tavalliseen ihmisen kohtuun, Jumala "muovaa uudelleen koko ihmissuvun" ja tarjosi sille pelastajan.

Jeesuksen tarina perustuu perinteisiin Vanhan testamentin lupauksiin tulevasta Messiasta. Mutta nuo lupaukset täyttyivät uusilla ja yllättävillä tavoilla. Ajattele jotakin, johon Jumala on kutsunut sinut, kenties tehtävää tai roolia viime vuosina. Miten vastasit, enemmän kuin Sakarias vai enemmän kuin Maria?

ESITTELY JA LUUKKAAN TARKOITUS EVANKELIUMIAKIRJOITTAESSA - LUUKKAAN EVANKELIUMI 1

ENKELI VIERAILEE SAKARIAN LUONA JA JULISTAA JOHANNES KASTAJAN SYNTYMÄN - LUUKKAAN EVANKELIUMI 2

ENKELI VIERAILEE MARIAN LUONA JA JULISTAA JEESUKSEN SYNTYMÄN - LUUKKAAN EVANKELIUMI 3 (OSA 1)

ENKELI VIERAILEE MARIAN LUONA JA JULISTAA JEESUKSEN SYNTYMÄN - LUUKKAAN EVANKELIUMI 3 (osa 1)

Luuk 1:26-38

Tämä on täyttymyksen aikakauden aamunkoitto. Vanhan testamentin kaiut kaikkialla tässä kohdassa yhdistyvät enkelin julistukseen. Profeetallisesta näkökulmasta katsottuna Jeesuksen tuleminen on itse asiassa Jumalan itsensä tulemista.

"Herran päivä", pitkäaikainen lupaus, että Jumala itse tulisi kansansa keskuuteen tuomitsemaan ja vapauttamaan, on lähellä. Monet tällaiset profetiat Vanhassa testamentissa puhuvat Jumalan tulemisesta ja toiminnasta mainitsematta erillistä messiashahmoa. Jeesus on Emmanuel, "Jumala kanssamme".

Jeesus syntyy ihmeen kautta neitsyestä äidistä ja on Jumalan Poika ja luvattu Messias. Keskittyminen Mariaan ja hänen perheeseensä viittaa siihen, että tieto saattaa olla peräisin Marian omista muistoista. Jakeet ovat täynnä perinteisen juutalaisen hurskauden ilmapiiriä, ja ne ovat huomionarvoisia Marian, Sakariaan ja Simeonin psalmin kaltaisten julistusten sarjasta (Luuk. 1:46-55, 68-79; 2:29-32). Nämä yhdessä Luukkaan 2:14:n enkelien laulun kanssa sijoittavat evankeliumin tapahtumat lujasti profeetallisen täyttymyksen radalle.

Johannes Kastajan lupaus tässä johdanto-osassa varoittaa meitä yleisestä taipumuksesta kohdella häntä vain "lämmittelynä" ennen kuin päähenkilö tulee lavalle. Johannes itse on profetian täyttymys, ja hänen palvelutyönsä aloittaa pelastustyön, jota Jeesus jatkaa.

Historiallisessa kontekstissa Herodes Suuri (Luuk. 1:5) kuoli luultavasti vuonna 4 eKr. Johanneksen ja Jeesuksen syntymät ajoitetaan siis useita vuosia ennen perinteistä "kristillisen aikakauden" alkua. Molemmat syntyivät lähellä Herodes Suuren hallituskauden loppua. Roomalaiset nimittivät hänet Juudean kuninkaaksi ja hallitsi Palestiinaa vuodesta 27 eKr. kuolemaansa saakka vuonna 4 eKr.

Kuinka tarina Sakariaasta ja Elisabetista valmisteli meitä tarinaan Jeesuksen sikiämisestä ja syntymästä?

Sekä Luukas että Matteus kertovat Marian tarinan niin erilaisissa versioissa, että he tuskin voivat olla riippuvaisia toisistaan. Toisin sanoen tarina näyttää olleen laajalti tunnettu hyvin varhaisessa kirkossa sen sijaan, että se olisi ollut fantasia, joka on keksitty useita sukupolvia sen jälkeen.

Luukkaan päivinä ihmiset tiesivät aivan yhtä hyvin kuin me, mistä vauvat tulevat. Ja Luukas tiesi ihmisten reaktion tähän tarinaan. Luukkaalla ja Matteuksella ei olisi juurikaan syytä välittää tällaista tarinaa, ellei heillä olisi hyvää syytä olettaa sen olevan totta.

Enkeli Gabriel julistaa Marialle Jumalan tarkoituksen (Luuk.1:26-27). Hänet mainitaan säännöllisesti myöhemmissä juutalaisissa kertomuksissa neljästä "arkkienkelistä" ja hänet on nimetty Vanhassa testamentissa (Dan 8:16; 9:21). Häntä ei mainita uudelleen nimellä Uudessa testamentissa, vaan Matteus 1:20; 2:13, 19 nimetön "Herran enkeli" ohjaa Joosefia hänen unissaan.

"Kuudennen kuukauden" maininta Luukkaan 1:26, 36:ssa yhdistää tämän jakson läheisesti edelliseen (huomaa "viisi kuukautta" Luuk. 1:24:ssä). Ja enkelin uutiset Elisabetista (Luuk. 1:36) pitävät kaksi enkeliilmoitusta tiiviisti yhteydessä toisiinsa valmistaen näin kahden raskaana olevan äidin tapaamista Luuk. 1:39-56:ssa. Saman enkelin sanansaattajan samankaltaiset ilmoitukset Sakariaalle ja Marialle valmistavat lukijaa rinnakkaisiin kertomuksiin Johanneksen ja Jeesuksen syntymästä Luuk. 1:57-66 ja 2:1-20.

Mutta näiden kahden ilmoituksen välillä on myös merkittävä eskalaatio. Sekä syntyvän asemassa että siihen liittyvän ihmeen mittakaavassa. Suora ja arvovaltainen lausunto Jeesuksen yliluonnollisesta alkuperästä ja hänen asemastaan ​​Jumalan Poikana tarjoaa lukijalle heti alussa olennaista, etuoikeutettua tietoa, jonka avulla hän voi ymmärtää seuraavaa tarinaa.

Tämän ajan juutalainen tyttö tavallisesti lupasi mennä naimisiin, eli kihlaantui, noin 12-vuotiaana. Ja meni naimisiin noin vuoden tai kahden kuluttua. Maria olisi siis tänä aikana varhaisessa teini-iässä, mikä on jyrkässä ristiriidassa sukulaisensa Elisabetin iän kanssa, joka oli "hyvin iäkäs" (Luuk.1:7).

Nasaret oli pieni, hämärä kukkulakylä (Joh. 1:46) Galilean pohjoisessa maakunnassa. Kaukana Juudean pääkaupungista Jerusalemista. Toisin kuin Gabriel vieraili Sakariaan luona Jerusalemin temppelissä, hän vierailee nyt henkilön luona, jolla ei ole yhteiskunnallista merkitystä, vaikka hänen sulhasensa oli Daavid-syntyperää. Nimet "Maria" ja "Joosef", kuten useimmat evankeliumin henkilöiden nimet, olivat molemmat erittäin yleisiä ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa. Melkein puolta kaikista juutalaisnaisista, joiden nimet on kirjattu tähän aikaan, kutsuttiin joko "Mariaksi" tai "Salomeksi".

Nasaret oli pieni maatalouskylä. Matteus 2:21-23 viittaa siihen, että perhe muutti Betlehemistä Nasaretiin Jeesuksen syntymän jälkeen vain poliittista turvapaikkaa etsimään. Luukas kuitenkin kertoo meille, että Nasaret oli jo perheen koti. Ja että Betlehemin vierailu oli vain väliaikainen siirto.

Paradoksi, että valtava taivaallinen sanansaattaja vierailee ja tervehtii kunnioituksella yksinkertaista kyläteiniä, kuvaa dramaattisesti Jumalan tapaa valita mitä epätodennäköisimpiä ihmisiä, joiden kautta toteuttaa tarkoituksensa. Hän iloitsee kunnioittaessaan niitä, joita maailma tuskin huomaisi.

Sanan "neitsyt" toistaminen ja Luukas 1:34:n selkeä lausunto Marian seksuaalisen kokemuksen puutteesta ei jätä epäilystäkään Luukkaan merkityksestä. Asia on alleviivattu, kun Gabriel vertaa Marian tilannetta Elisabetin raskauteen huolimatta hänen tunnetusta hedelmättömyydestään (Luuk. 1:36). Tämä on yliluonnollinen syntymä. 

Matteus1:18-25 esittää saman asian yhtä selvästi, vaikkakin täysin itsenäisesti. Olivatpa ne ongelmat mitä tahansa nykyaikaisen genetiikan mukaan, nämä kaksi evankeliumia väittävät, ettei Jeesuksella ollut ihmisisää.

Joosefilla on vähäinen rooli Luukkaan syntymäkertomuksessa verrattuna hänen keskeiseen asemaansa Matteuksen evankeliumissa 1-2. Luukkaan mainitsema Daavidin syntyperä on Matteuksen 1:16-25 hallitseva teema. Koska "Joosef, Daavidin poika" hyväksyi hänet omaksi lapsekseen ja nimesi hänet, Jeesuksesta tulee virallisesti kuninkaallisen linjan jäsen. Luukas korostaa tätä Daavidin teemaa Luuk. 1:32-33, 69:ssä ja Jeesuksen syntymäpaikassa "Daavidin kaupungissa" (Luuk. 2:4).

Enkeli määrää nimet sekä Johannekselle (Luuk. 1:13) että Jeesukselle. Kumpaakaan nimeä ei ole selkeästi tulkittu Luukkaan kirjassa. Mutta Matteuksen 1:21:ssä selitetty merkitys olisi luonnollinen päättely nimestä "Yehoshua" ("Joshua"), joka tarkoittaa "Jahve pelastaa". "Jeesus", kreikkalainen muoto "Joshua", oli yksi yleisimmistä miesten nimistä ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa. Niinpä sen omistaja tarvitsi toisen erottavan epiteetin, tässä tapauksessa Jeesuksen "nasaretilaisen".

Jeesuksen asema Jumalan Poikana ei riipu hänen yliluonnollisesta sikiämisestään (Luuk. 1:35). Markus ja Johannes painoivat suuresti hänen jumalallisuuttaan, mainitsematta koskaan Jeesuksen neitseellistä sikiämistä. Mutta tittelin yhdistäminen tässä Pyhän Hengen voimaan tekee selväksi, että "Jumalan Poikaa" ei käytetä pelkästään kunniaksi, kuten joissain kulttuureissa kuninkaiden tai jopa erityisen pyhien ihmisten kohdalla. Se ilmaisee ainutlaatuista suhdetta Jumalaan. Ja se on osoitus Jeesuksen omasta jumaluudesta.

Ennustus toistaa Natanin profetian kieltä 2. Samuelin7:8-16:ssa. Joka tunnustettiin laajalti katsovan Salomonin ulkopuolelle perimmäiseen messiaaniseen "Daavidin poikaan".

ESITTELY JA LUUKKAAN TARKOITUS EVANKELIUMIAKIRJOITTAESSA - LUUKKAAN EVANKELIUMI 1

ENKELI VIERAILEE SAKARIAAN LUONA JA JULISTAA JOHANNES KASTAJAN SYNTYMÄN - LUUKKAAN EVANKELIUMI 2

Mitä teet, kun seuraat tähteä ja löydät tallin?

Matteuksen luvusta 2 luemme tarinan viisaista miehistä, jotka seuraavat tähteä. He loogisesti etsivät tulevaa maailman hallitsijaa kuninkaan palatsista. Miehet seurasivat viisautta jonka elämänsä aikana olivat oppineet. Sen mukaan mahtavat löytyvät mahtavien luota, merkittävät ihmiset syntyvät palatseihin, tärkeät ihmiset kasvavat rikkauden keskellä.

Mitä tapahtuu, kun seuraat tähteä, ja se johtaa sinut talliin? Mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä tiesi päätyy navetan takapihalle kun olit ajatellut, että toisessa päässä olisi jotain mahtavaa ja loistavaa? Ja siellä, likaisten pahnojen päällä, palatsin ja valtaistuimella istuvan kuninkaan sijaan, löydät pienen vauvan, jota hänen murrosikäinen äitinsä pitää sylissään?

Tämä ei ole se mitä olit odottanut. Tässä ei ole järkeä eikä logiikkaa. Ei mitään hohtoa ja hienoutta. Ei loistetta eikä lupauksia. Miten mitättömästä voi tulla maailman tärkein asia?

Kuinka reagoit, kun seuraat tähteä ja löydät tallin? Kuinka tulos ja odotukset vaikuttavat käyttäytymiseesi?

(Matteus 2:1-12)

Voitteko kuvitella pettymystä, jonka viisaiden miesten on täytynyt tuntea, kun he lopulta päätyivät Betlehemiin? Tiedämme, että he odottivat kartanoa tai kuninkaallista hovia. He pysähtyivät kuningas Herodeksen palatsiin saadakseen tietää tästä tähdestä ja tästä syntyneestä lapsesta.

Jokaisella meistä on ollut aikoja elämässä, kun olemme seuranneet tähtiä. Kaikki meidän oppimamme kertoo että jotakin tärkeää on tapahtumassa. Tällä on merkitystä. Ja mistä me olemme oppineet merkityksen syntyvän? Mikä on tässä maailmassa tärkeyden merkki? 

Kaikki näytti niin lupaavalta, mutta lopulta päädyimmekin talliin. 

Kaikki meidän ennakkoluulomme, oppimamme, logiikkamme ja oma viisautemme petti meidät. Viisaiden miesten joulutarinan kaunein osa on se, mitä he tekevät tullessaan tuohon talliin. Toimillaan he opettavat meille kolme asiaa.

1. Kun viisaat ihmiset löytävät tallin, he etsivät Jumalaa. 

He eivät joudu paniikkiin ongelmanta tähden vaan pysyvät vakaina ja sanovat: "Jumala on jossain tässä tallissa".

Heikot kristityt näkevät Jumalan vain hyvässä. Kun hyviä asioita tulee, heikko ja kehittymätön kristitty sanoo: "No, sen täytyy olla Jumalalta, koska tapahtuu kaikkea hyvää”. Vahvat kristityt näkevät Jumalan sekä hyvässä että pahassa. Kypsä uskovainen näkee Jumalan paitsi nautinnoissa ja palatseissa myös elämän pihoilla ja tallissa.

Saatat kävellä talli jaksoon elämässäsi. Olet seurannut tähteä ja se näyttää niin kauniilta. Sitten yhtäkkiä kysyt: "Onko tässä kaikki?" Muista, että viisailla ihmisillä on kyky nähdä Jumala elämänsä tallissa.

Jumala on luvannut meille että hänellä on meille suunnitelma ja toivo. Hän on myös sanonut että hänen ajatuksensa eivät ole meidän ajatuksiamme. Ja että maailmassa me tulemme kärsimään. Mutta kärsimys ei ole kaiken loppu, se on vain osa tarinaa. Älä luovuta, jatka matkaa loppuun saakka.

2. Kun viisaat ihmiset löytävät tallin, he tarjoavat parhaansa Jumalalle. 

Se ei ole luonnollinen taipumuksemme. Sen sijaan, että tarjoaisimme kultaa, suitsuketta ja mirhaa elämän tallissa, kiusauksemme on pitää ne itsellämme. Kun löydämme tallin palatsin sijaan, meillä on usein houkutus kieltäytyä antamasta mitään, etenkään parastamme.

Kun viisaat tulivat talliin, he eivät pidätelleet mitään. He eivät kysyneet itseltään, olisiko heidän pitänyt antaa kulta ja suitsuke Herodekselle. Tai olisivatko he sittenkin saattaneet erehtyä ja pitäisikö heidän odottaa toista maailman valtiasta ja toivoa.

He uskoivat, olosuhteista huolimatta, että toivo oli saapunut maailmaan. He uskoivat olevansa maailmankaikkeuden vallitsijan edessä, vaikka kaikki heidän ympärillään vakuutti toisin. He uskoivat. Ja uskossa he antoivat kaiken mitä heillä oli tuolle toivolle ja valtiaalle.

Jumalan suuret miehet antavat parhaansa ja vielä lisää. He antavat anteeksi ihmisille ja antavat jatkuvasti anteeksi. He kävelevät aina ylimääräisen matkan. He ottavat aina ylimääräisen askeleen. Kristityn merkki on, että hän kävelee toisen matkan ja kääntää toisen posken. Viisas mies tai nainen tarjoaa ylimääräisiä ponnisteluja Herran Jeesuksen Kristuksen kunniaksi.

3. Kun viisaat miehet löytävät tallin, he muuttavat suuntaa. 

Onko sinulla koskaan ollut tallikokemusta, joka muutti elämäsi? Oletko ihminen, joka kävelee talliin ja sanoo, mitä sitten? Vai oletko henkilö, joka kävelee talliin ja antaa sisällä olevan Jumalan muuttaa heitä ja suuntaa johon he kulkevat?

Kun olet tullut elämän tallille, oletko koskaan tuntenut, että Jumala halusi sinun muuttavan suuntaasi?

Maailmankaikkeuden Jumala antoi itsensä syntyä Neitsyt Marialta. Hän katsoi ihmissilmillä ja kasvoi kuten sinä ja minä, jotta hän ymmärtäisi meitä paremmin ja osaisi suhtautua meihin. Maria ei ainoastaan antanut kohtuaan Jumalalle paikaksi kasvaa, hän ravitsi Jumalaa, hän antoi omasta lihastaan ja verestään. Hän suojeli vartalollaan kasvavaa vauvaa ja se kehittyi täysi-ikäiseksi ja syntyi, hänen ansiostaan.

Oletko sinä valmis asettumaan kohduksi Jumalalle? Antamaan uskon ja luottamuksen kasvaa sisälläsi? Oletko valmis ruokkimaan sitä ja pitämään sitä elossa? Antaa omastasi jotta se voisi elää? Ja suojelemaan sitä vaaroilta ja uhkilta? Pitämään huolta siitä kunnes on sen aika syntyä maailmaan?

Me kaikki voimme olla kohtuja Jumalalle ja uskolle häneen. Me kaikki voimme seurata tähteä ja löytää tallin. Joka ikinen päivä elämässämme. Me voimme kohdata maailman valtiaan ja toivon ja muuttaa suuntaamme. Hyväksyä että hän ei tullut kuten me kuvittelimme. Että hän ei ole sellainen kuin me tahdomme. Me voimme antaa hänen asettua meihin ja kasvaa meidän sisällämme ja olla osallisia hänen valostaan ja rakkaudestaan.

Jos joulu on jotain, joulu on tarina siitä, että Jumala muuttaa maailmaa ja asettaa rajoituksia itselleen. Mistä löydät Jumalan jouluna? Seimestä. Rooman valtakunnan syrjäisessä nurkassa syntyi vauva, vauva josta tuli mies ja myös maailman Vapahtaja.

Kuinka monesti me kohtaamme syrjääntyneitä, hyljeksittyjä, muukalaisia, niitä joilla ei ole osaa maailman merkittävien luona? Kuinka monesti me olemme itse siinä joukossa? Kun me kohtaamme yhden vähäisimmistä, kohtaamme itse maailman ruhtinaan ja vapahtajan. Kun me itse kärsimme, kärsimme hänen kanssaan ja hän kärsii meidän kanssamme.

Kun viisaat miehet löysivät tallin, he löysivät myös vauvan. Jos joulu on jotain, on se tämä vauva - Jumalan vauva, tallissa syntynyt. Vauva, joka muutti maailman ikuisesti.

Ei suuri mies, ei kuuluisa henkilö, ei merkittävä ihminen, vaan vauva. Pieni ja merkityksetön vauva. Hyljeksityn kansan lapsi. Köyhien vanhempien jälkeläinen. Toivo joka näytti toivottomalle. Tulevaisuus joka näytti syntyvän ilman tulevaisuutta.

Vauva joka hylkäsi valtaistuimensa ja kunnian sekä palvonnan, jotta hän voisi syntyä ihmiseksi, elää meidän keskellämme ja kuolla sekä ylösnousta meidän puolestamme. Jotta hän voisi pelastaa meidät, hän hylkäsi kaiken tuon ja piti meitä sitä kalliimpana. 

Jumala syntyi ihmiseksi ja eli meidän keskellämme.

Kuten John Maxwell sanoi, kun tulemme talliin elämässämme, olkaamme viisaita ja muistakaamme etsiä Jumalaa. 

(Matteus 2:11)

 

Iankaikkinen Isä, tahdon tuoda sinulle parasta mitä voin tarjota. Anna minun tulla luoksesi, kaatua polvilleni ja palvoa sinua. Auta minua antamaan sinun muuttaa elämässäni suunta, jotta voin tulla sellaiseksi Jumalan mieheksi ja naiseksi, kuin sinä haluat minun olevan. Anna minun seurata tähteäsi ja löytää talli jossa sinä synnyit. Anna minun seurata jalanjälkiäsi ja anna elämäni muuttua yhä enemmän sinun kaltaiseksi. Aamen.

Mikä on joulun tarkoitus?

Taivaat julistavat Jumalan kunniaa,

taivaankansi kertoo hänen teoistaan.

Päivä ilmoittaa ne päivälle,

yö julistaa yölle.

Ei se ole puhetta, ei sanoja,

ei ääntä jonka voisi korvin kuulla.

Kuitenkin se kaikuu kaikkialla,

maanpiirin yli merten ääriin.

Psalmi 19:2-5

Miksi me juhlimme joulua? Kuka on tämä Jeesus-lapsi jonka syntymää me juhlimme täällä kaukaisessa pohjolassakin vielä kaksituhatta vuotta itse tapahtuman jälkeen? Miksi vaatimattomaan juutalaiseen puusepänperheeseen syntynyt poika on meille, ja koko maailmalle, niin tärkeä?

Joulukiireidesi keskellä, oletko ehtinyt miettimään kuka on Jeesus, miksi hän syntyi ja miksi se on niin merkityksellistä? Oliko hän vain historiallinen hahmo, profeetta ja opettaja, viisas mies, vai kenties jotakin vielä tärkeämpää, suurempaa ja ihmeellisempää?

Onko sinulla aikaa pysähtyä ja miettiä?

(Jeesus sanoi:) Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

Ilmestyskirja 22:13

Jumala kirjoitti viestinsä maailmankaikkeuteen. Hän loi kaiken mikä on olemassa ja kaikki luotu heijastaa hänen kunniaansa ja suuruuttaan. Jumala kirjoitti sanansa ihmisten sydämiin ja ihmiset kirjoittivat ne ylös hyvin pitkään ja vanhaan kirjaan, tämän kirjan nimi on Raamattu.

Jotkut ihmiset ajattelevat että Raamattu on sääntökirja tai lakikokoelma joka kertoo meille mitä meidän tulisi tehdä tai mitä emme saa tehdä. Raamattu sisältää on sääntöjä ja lakeja, se on totta. Mutta Raamattu ei kerro kaikkein eniten meistä ihmisistä. Raamattu kertoo Jumalasta ja siitä mitä hän on tehnyt.

Jotkut taas ajattelevat että Raamattu on täynnä kertomuksia sankareista, esimerkkejä joita meidän tulisi seurata. Raamatussa on joitakin sankareita ja esimerkillisiä ihmisiä. Mutta totuus on että suurin osa ihmisistä Raamatussa eivät ole lainkaan sankarillisia tai hyviä esimerkkejä. 

Raamatun kertomusten ihmiset pelkäävät, pakenevat, ovat ilkeitä, tekevät pahaa toisilleen ja Jumalaa vastaan, valehtelevat, varastavat ja eivätkö ole lainkaan esimerkillisiä. He tekevät aviorikoksia, syyllistyvät murhaan ja kapinoivat Jumalaa vastaan. Miksi Jumala tahtoi että heidän tarinansa kirjoitetaan ylös aikakausien luettavaksi ja muistettavaksi? 

Ja (Jeesus)  selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

Luukas 24:27

Ei, Raamattu ei ole sääntökirja tai sankaritarina. Raamattu on ennenkaikkea kertomus. Se on seikkailukertomus jossa sankari saapuu kaukaisesta maasta voittaakseen takaisin aarteensa. Sen päähenkilöitä eivät ole huonosti käyttäytyvät ihmiset.

Raamattu on rakkauskertomus prinssistä joka jättää palatsinsa, valtaistuimensa ja kaiken, pelastaakseen ne joita hän rakastaa. Hän ilmestyy ihmisille eri tavoin koko historian aikana ja syntyy viimein tänne maan päälle voidakseen pelastaa meidät. 

Ja parasta kaikessa on että tämä kertomus on tosi!

Raamatussa on monia kertomuksia mutta kaikki sen kertomuksen kertovat yhden suuren kertomuksen. Kertomuksen siitä miten Jumala rakastaa lapsiaan ja tulee pelastamaan heidät. Koko Raamattu on tarpeen jotta tämä kertomus voidaan kertoa kokonaan.

Raamatun ihmiset ovat tavallisia ihmisiä jotka taistelevat oman luonteensa ja halujensa kanssa. Kuten me kaikki. Heitä ei ole valittu Raamattuun koska he olisivat erilaisia kuin me vaan koska he ovat aivan samanlaisia kuin jokainen meistä. Jumala ilmeistyi heille ja hän tahtoo ilmestyä myös meidän elämiimme.

Tämän kertomuksen keskipisteessä on vauva ja jokainen Raamatun kertomus heijastaa hänen kertomustaan ja olemustaan. Hän on avain kaikkiin Raamatun kertomuksiin, avain joka saa Raamatun aukenemaan ja selkenemään edessäsi. Se joka ymmärtää häntä ja hänen tehtäväänsä, ymmärtää Raamatun sanoman.

(Jeesus sanoi:) Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.

Johanneksen evankeliumi 3:16-17

Tämä vauva ei ole mikään tavallinen vauva. Hän on lapsi josta koko maailmankaikkeus riippuu. Hän on sekä tarinan alku että sen loppu ja myös sen keskipiste. Hän on maailmankaikkeuden ja ihmiskunnan historian keskus.

Tämä vauva on Jeesus. Hän on sankari joka saapui Jumalan valtakunnasta maan päälle. Prinssi jätti palatsinsa, valtaistuimensa, rikkautensa ja korkean asemansa ja asettui tänne maailmaan, aika kurjaan paikkaan ja surkeaan aikaan, halveksutun kansan keskelle, osaksi köyhää pientä perhettä. 

Miksi ihmeessä?

Jeesus saapui voittaakseen takaisin aarteensa. Hänen kaikkein kalleimman ja rakkaimman omaisuutensa, meidät ihmiset. Hän saapui tänne maan päälle vapauttaakseen meidät ja antaakseen meille valon. Jotta me voisimme elää Jumalan rakkaudessa ja emme koskaan menettäisi hänen läheisyyttään ja läsnäoloaan.

(Jeesus sanoi:) Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

Johanneksen evankeliumi 12:46

Jeesus on meidän pelastajamme ja valomme ja siksi me juhlimme joulua!

”Olen aina tuntenut että elämä on kaikkein ensimmäiseksi kertomus: ja jos jossakin on kertomus, siellä on myös kertoja.”

G.K. Chesterton 

Kuolema on nielty ainiaaksi.

Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet

ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä

kaikkialla maan päällä.

Näin on Herra puhunut.

Jesaja 25:8 

Rakas Jumala, tänä jouluna haluan keskittyä joulun todelliseen merkitykseen, sinuun ja sinun poikaasi Jeesukseen. Haluan kiittää ja ylistää sinua siitä että saavuit maan päälle pienenä vauvana, elit köyhänä ja väärinymmärrettynä ja kärsit ja kuolit täällä meidän puolestamme, jotta voisit me saisimme elämän ja vapauden ja paikkamme sinun lapsinasi. Sinun uhrisi tähden minä olen sinun omasi, ostettu sinun verelläsi ja vapautettu ikuisiksi ajoiksi synnin orjuudesta. Kiitos ja ylistys sinulle, tänään, tänä jouluna ja joka ikinen päivä. Aamen.